Laurea-ammattikorkeakoulun vetämä Osatyökykyisten työllistäminen -hanke OSTY pyrkii lisäämään osatyökykyisten yhdenvertaista kohtelua työelämässä ja sitä kautta parantamaan kaikkien työelämää.

– Osatyökykyisyyteen liittyy paljon stereotypioita, toteaa projektipäällikkö Sini Maunula.

– Ennakkoluulot tunnistamalla ja tunnustamalla voimme vaikuttaa niihin siten, etteivät ne vaikuttaisi päätöksiin työpaikan saajista, irtisanottavista tai työntekijöiden pätevyydestä.

Maunula lisää, että ihminen voi kohdistaa ennakkoluuloja myös itseensä. Tällöin puhutaan sisäisestä stigmasta.

– Jos henkilö sairastuu, hän voi liikaa identifioitua sairauden kautta ja alkaa vähätellä osaamistaan, vaikka se olisi ei olisi kadonnut minnekään.

"Osatyökykyisyys ei ole työkyvyttömyyttä"

Alkuvaiheessa hankkeessa kartoitettiin sitä, miten osatyökykyisyys näyttäytyy työnantajien näkökulmasta, osatyökykyisten omissa kokemuksissa ja mitä järjestöt aiheesta kirjoittavat.

Sini Maunulan mukaan keskeinen havainto oli, että osatyökykyisten oma ääni kuuluu palveluissa huonosti.

– Usein joku muu puhuu heidän puolestaan.

– Keräsimme kyselyllä tietoja myös suoraan osatyökykyisiltä. Saimme 110 vastausta. Kysyimme mm., mitkä asiat heitä ovat auttaneet työelämässä ja mitkä haitanneet.

– Vastausten vahva viesti oli, että ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa: toiset saavat tukea ja ymmärrystä, toiset taas kokevat tulleensa savustetuiksi pois työelämästä sairauden tai ominaisuuden vuoksi.

Maunula muistuttaa, että on tärkeää muistaa, että osatyökykyinen voi olla täysin pätevä ammatillisesti.

– Osatyökykyisyys ei ole työkyvyttömyyttä. Vaikka työkyky voi heikentyä fyysisesti, asiantuntemus ei katoa. Jos ei esim. pysty enää tekemään fyysistä työtä, voi silti jakaa osaamistaan kouluttajana tai asiantuntijana.

Kohderyhmänä väliinputoajat

OSTY-hankkeen kohderyhmään kuuluvilla on työkykyä yli 50 %.

– Työkykyisyyden keskivaiheilla olevat henkilöt jäävät tyhjän päälle, koska he ovat liian työkykyisiä saadakseen erityisiä tukia ja palveluita, mutta samalla liian työkyvyttömiä työllistyäkseen tyypillisin ehdoin, Maunula kuvailee.

– Jos tällaisen osatyökykyisen henkilön tarpeita ei työelämässä tunnisteta ja hän yrittää sinnitellä kuin täystyökykyinen, voi se johtaa täyteen työkyvyttömyyteen.

Valmennukset ovat käynnissä

Hanke valmentaa osatyökykyisiä työnhakijoita vahvistamaan heidän kyvykkyytensä tuntemusta (ts. vähentämään sisäistä stigmaa) ja keskittymään osaamisen esilletuontiin.

– Valmennusten ensimmäinen kierros käynnistyi äskettäin. Nyt olemme aloittaneet seuraavan kierroksen markkinoinnin. Tavoitteena on, että koko hankkeen aikana noin 30 henkilöä käy valmennuksen läpi alusta loppuun.

Yrityskentällä hankkeen kohderyhmänä ovat ICT-alan työnantajayritykset, joita kiinnostaa hyödyntää osatyökykyisten osaamispotentiaalia.

– Olemme jo käyneet keskusteluja joidenkin yritysten kanssa, mutta uudetkin yritykset ovat tervetulleita mukaan, Sini Maunula vinkkaa.

– Haluamme tuoda esiin, että osatyökykyisillä on paljon osaamista. Heidän tarvitsemansa mukautukset ovat varsin pieniä, kuten joustavat työajat tai etätyömahdollisuus, eikä niistä välttämättä aiheudu yrityksille lisäkustannuksia. Asiantuntijatyössä tällaiset järjestelyt ovat usein helposti toteutettavissa.

Malli työllistämisen tueksi

OSTY-hanke kehittää mallin, joka tukee kohderyhmään kuuluvien työllistämistä. Mallia kehitetään työpajoissa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hanke järjesti 1.4.2025 webinaarin otsikolla "Osaajia laatikon ulkopuolelta". Webinaarissa käsiteltiin mm. työkyvyn tukemista sekä ihmisten erilaisuutta työyhteisössä. Ilmoittautuneita oli yli 100.

– Tapahtuman tallenne tulee lähiaikoina katsottavaksi hankkeen sivuille, Maunula kertoo.

– Webinaari toimi lähtölaukauksena työpajoille, joissa ryhdymme kehittämään konkreettisia ratkaisuja osaksi työllistämisen tukimallia.

Malliin voi lopulta sisältyä esim. videosarja sekä muuta työnantajille ja/tai osatyökykyisille suunnattua materiaalia riippuen siitä, mikä mallin kehittämisen aikana arvioidaan vaikuttavimmaksi.

– Monilla työnantajilla on jo nyt osatyökykyisiä työntekijöitä. Heitä ei vain usein mielletä sellaisiksi, vaan tavallisiksi tuottaviksi työntekijöiksi. Itse asiassa meistä jokaisen työkyky vaihtelee työuran ja elämän aikana.

OSTY-hanke ymmärtää osatyökykyisyyden laajasti. Osatyökykyisyys ei tarkoita aina sairautta, vaan se voi tarkoittaa esim. sitä, että ihmisellä on pieniä lapsia tai ikääntyneet vanhemmat, joiden asioita pitää hoitaa, tai urheilu-uraa, joka edellyttää harjoittelua.

– Jotkin osatyökykyisyyden muodot mielletään negatiivisiksi, toiset positiivisiksi. Jako on keinotekoinen, sillä oleellista on huomata, että meillä kaikilla on elämä työn ulkopuolella, mikä voi vaikuttaa kykyyn käydä töissä. Näin kuuluukin olla, sillä ellei olisi elämää työn ulkopuolella, ei kukaan olisi työkykyinen.

osty.laurea.fi | LinkedIn

Osatyökykyisten työllistäminen OSTY-hankkeen rahoitus on ESR+-tukirahaa Euroopan Unionin osarahoittamana. Hanke toimii 11/2023–10/2026.