RAULI ha(ll)ussa -hanke tähtää muutokseen havahdutuksen keinoin
Hanketta vetävät Antti Raita (vas.) ja Jukka-Pekka Laaksonen uskovat että muutoksesta voi tulla pysyvää, kun ravinnon, unen ja liikunnan merkitys hyvinvointiin koetaan käytännössä.
04.05.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous
RAULI-hankkeessa luodaan matalankynnyksen elämätapaohjauksen toimintamalli mielenterveyskuntoutujille yhteistyössä alueen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, kuntien hyvinvointipalvelujen sekä järjestöjen ja liikunta-alan toimijoiden kanssa. Elämäntapaohjausmalli tulee toiminnallisesti sisältämään oppimista ravitsemuksen, unen ja liikunnan osa-alueilla. Lisäksi hanke sisältää ohjattua ryhmätoimintaa, kuten keskusteluryhmiä, liikuntaa, rentoutta, hyvinvointia lähiryhminä toteutettuna. Ryhmäohjauksen lisäksi hankkeeseen kuuluu asiakkaiden yksilöohjaus.
Viime vuoden kesäkuussa käynnistyneen RAULI-hankkeen pilottiryhmä aloitti syksyllä 2021.
Kyseessä on neljän kuukauden määräaikainen ryhmä, jonka osallistujat eivät ryhmän toiminnan aikana vaihdu. Tähän kuuluvat ryhmätapaamiset kaksi kertaa viikossa ja lisäksi kolme henkilökohtaista valmennuskäyntiä. Valmennuskäynnit keskittyvät osallistujan omaan arkeen ja siellä tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin. Toiminta pohjautuu yhdessä tekemiseen, vertaistukeen ja riittävän pieniin askeleisiin, jotka on mahdollista saavuttaa.
– Mallin taustalla on kattava kartoitustyö, jonka puitteissa kiersimme mielenterveyskuntoutujien kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Kysyimme millaisesta ohjauksesta asiakkaat hyötyvät, millaista ohjausta alueelta puuttuu, millaisilla asioilla saataisiin muutoksia aikaan ja vietyä eteenpäin osallisuutta ja hyvinvointia. Tulosten mukaan kuntoutumisessa tarvitaan kiireettömyyttä, turvallisuutta, pysyvyyttä sekä yksilöllisyyttä, RAULI-hankkeen projektipäällikkö Jukka-Pekka Laaksonen toteaa.
Vertaistuellista ja konkreettista tekemistä
Elämäntapaohjauksen konkretiaan kuuluvat ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueet, jotka kaikki ovat vertaistuellista konkreettista tekemistä.
– Ravinnon osalta pohditaan porukassa aterioiden rytmityksestä ja sen merkityksestä. Ohjaajana en anna osallistujille valmiita vastauksia, vaan asioita peilataan yhdessä osallistujien kanssa ja käydään läpi haasteita yksilötasolla. Unen osalta puhutaan esim. vuorokausirytmin haasteista ja unen saamisen hankaluuksista illalla. Tässä haetaan vuorokausirytmin muutosta. Tässäkin katsotaan porukassa miten asiat näyttäytyvät ja mitä vaikuttavia tekijöitä siellä on. Ravinto, uni ja liikunta kulkevat koko ajan käsikädessä, projektityöntekijä Antti Raita toteaa.
Raidan mukaan liikunnan lajikokeiluiden jälkeen pohditaan yhdessä, millaisia vaikutuksia liikunnalla voisi olla unen laatuun.
– Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja pohditaan elämäntapamuutosten merkitystä. Jos nähdään yhteys vaikkapa liikunnan ja helpomman nukahtamisen välillä, näitä asioita käydään läpi hieman syvällisemmin.
Havahtumisen kautta muutokseen
Menetelmä pohjaa asiakkaiden havahduttamiseen, jolloin he aidosti ymmärtävät oikean ravinnon, unen ja liikunnan merkityksen hyvinvointiinsa, jolloin muutoksesta voi tulla pysyvä.
– Monesti kun ihminen ymmärtää ravinnon, unen ja liikunnan hyödyt käytännössä, voidaan näitä hyödyllisiä toimintamalleja lähteä helpommin toteuttamaan vapaaehtoisesti omassa arjessaan. Ihmisten omat kokemukset ja ymmärrys ovat tässä tärkeässä roolissa. Kaikki me tiedetään paljon asioita, mutta miten se oikeasti konkretisoituu käytännössä, ne nähdään vasta kokemuksen kautta, Raita toteaa.
Ryhmätoiminnan lisäksi jokainen osallistuja käy henkilökohtaisen valmennusprosessin.
– Yksilöllisyys koettiin tosi tärkeäksi ympäri Päijät-Hämettä, jonka ratkaisimme niin, että jokaiselle osallistujalle tarjotaan kolme henkilökohtaista valmennuskäyntiä, Laaksonen kertoo.
Neljän kuukauden jakson jälkeen Laaksosen mukaan on pyrkimyksenä tarjota osallistujille tarvittavat työkalut, joiden avulla nämä voivat pitää yllä RAULI- hankkeen kautta on tulleita hyviä asioita.
– Puhutaan pienen askeleen elämästä, eli ihmiset laittelivat herätyskellon soimaan myös vapaapäivinä, jolla pidetään yllä normaalia vuorokausirytmiä, käydään päivittäisellä happihyppelyllä ja syödään oikeanlaista ravintoa oikeaan aikaan. Puhutaan perusarjesta, ja siitä miten ihminen voi itse ylläpitää hyvinvointia esim. julkisten liikuntapalvelujen kautta. Joulukuussa lopettaneen koeryhmän jokainen osallistuja väitti, että arkeen jäi näitä meillä kokeiltuja asioita.
Myös Paikka Auki -rahoituksella palkattu hankeavustaja, 22-vuotias Jesse, allekirjoittaa Laaksosen mukaan RAULI-hankkeen merkityksellisyyden.
RAULI ha(ll)ussa -hankkeen taustaorganisaationa toimii Mente Palvelut, eli Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö.
www.raulihallussa.fi
www.mente.fi
Haluatko oman yrityksen esille tähän?