– Siirtyminen Kanta-varantoon tuo paljon hyvää asiakkaan, palveluntuottajan ja yhteiskunnan näkökulmasta, mutta työntekijälle se tuo lisää työtä, toteaa myneva Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Sipilä.

Yksityisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilla, jotka käyttävät sähköistä asiakastietojärjestelmää, on velvollisuus liittyä Kanta-palveluiden käyttäjäksi (Asiakastietolaki, 7 §) viimeistään 1.9.2026.

Jatkossa kaikki sosiaalihuollon asiakirjat tullaan tallentamaan Kanta-varantoon eli sosiaalihuollon asiakastietovarantoon. Tiedon erillinen lähettäminen palvelunjärjestäjälle poistuu, ja asiakkaan tieto on saatavilla reaaliajassa.

Sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönotto vaatii huolellisen suunnittelun ja toteutuksen, jotta se saadaan sujumaan ongelmitta. Sosiaali- ja terveysalan johtava ohjelmistoyritys myneva Finland Oy on tehnyt kehittämistyötä Kanta-arkistoon siirtymistä varten jo pitkään. Suosittuja ja arvostettuja myneva Finlandin tuotteita ovat sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä myneva.nappula sekä kotihoidon ja asumispalveluiden toiminnanohjausjärjestelmä myneva.hilkka.

– Suurin osa sosiaalihuollon asiakkaista on hyvinvointialueiden vastuulla. Kanta-järjestelmän käyttöönoton takaraja on syyskuun 2026 alussa, mutta alueet ovat hyvin eri vaiheissa valmistelussa, Sipilä kertoo.

– Vertauskuvallisesti voidaan ajatella, että mynevan järjestelmä on avain ja hyvinvointialueen rajapinta on lukko. Avaimet ovat valmiina, mutta lukot eivät, sillä kaikilla hyvinvointialueilla ei ole vielä valmiutta. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueet parhaillaan kilpailuttavat ja ottavat käyttöön sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä

Vaiheittainen ja hallittu siirtymä

Mika Sipilän mukaan ensimmäiset hyvinvointialueet ottavat Kanta-järjestelmän käyttöön todennäköisesti kesän kynnyksellä. Toinen aalto tulee loppuvuodesta ja kolmas ensi kesänä juuri ennen takarajaa.

– Me olemme rakentaneet myneva.nappulaan ja myneva.hilkkaan ominaisuudet niin, että asiakkaat voivat jo nyt harjoitella kirjaamista sisäisesti ilman että tiedot lähtevät Kantaan. Olemme halunneet tehdä siirtymän turvalliseksi ja hallituksi. Kun valmius on saavutettu, voidaan "avainta kääntää lukossa” ja tiedot menevät Kantaan asti.

Yksi Kanta-järjestelmän käyttöönoton eduista on se, että palveluntarjoajat voivat käyttää omaa järjestelmäänsä ilman tarvetta kirjata päällekkäisesti hyvinvointialueen järjestelmiin.

– Tämä poistaa turhaa työtä, helpottaa arkea ja mahdollistaa yhden järjestelmän käytön palveluita tarjoavan yrityksen koko toiminnassa, Sipilä huomauttaa.

Uuden aikakauden haasteet ja niiden ratkaiseminen

Työntekijän näkökulmasta Kanta-kytkös tuo haasteita. Kirjaaminen muuttuu.

– Ennen on voitu tehdä yleisluontoinen kirjaus, kuten "hyvä päivä, käveltiin ja syötiin". Nyt pitää ottaa kantaa uusiin asioihin, esimerkiksi siihen, saako tieto näkyä asiakkaalle tai omaisille. Tähän liittyy määrämuotoisia kenttiä ja kehystietoa, mikä lisää työmäärää. Se on sekä hyvä että huono asia: tiedon laatu parantuu ja monipuolistuu, mutta työaikaa kirjaamiselle vaaditaan enemmän, kuvailee Mika Sipilä.

Siksi myneva.nappulassa ja myneva.hilkassa on ominaisuuksia, joilla järjestelmä täyttää mahdollisimman paljon kuhunkin kirjaamiseen liittyviä taustatietoja valmiiksi.

Uudenlaisen käytännön ja ajattelutavan oppiminen on palveluita tarjoavissa organisaatioissa iso muutos. Kirjausta tehdessä on muistettava, että kirjattu tieto näkyy monelle taholle. Kun tietoja kirjataan, se tapahtuu palvelutehtävittäin, ja yksi henkilö voi olla usean palvelutehtävän asiakkaana. Kirjaajan on tiedettävä, mitä palvelutehtävää on suorittamassa.

– Tässäkin kohtaa mynevan järjestelmät auttavat, jotta asiat menevät oikein. mynevan tuotteissa säilyy tuttu, sujuva käyttölogiikka.

Lisäksi myneva on kehittänyt tekoälypohjaista kirjaamista, jossa järjestelmä ymmärtää puhetta ja osaa sen pohjalta täyttää kentät rakenteisiin (ks. artikkeli tällä sivulla).

– Näin työntekijä voi sanella, mitä on tehty tai havaittu, ja tekoäly hoitaa kirjaamisen oikeisiin kohtiin, Sipilä sanoo.

Digitaalinen kehitys on vahva muutosvoima

Mika Sipilän mukaan Kanta ja tekoäly ovat sosiaalihuollossa ehkä suurimmat muutokset koskaan.

– Ne liittyvät toisiinsa ja mahdollistavat työn kehittämisen seuraavalle tasolle. Usein hoiva-ala on ottanut oppia muilta toimialoilta, mutta nyt tilanne voi kääntyä – muut alat voivat ottaa oppia hoiva-alalta.

Tavoitteena on, että tieto siirtyy sujuvasti, manuaalinen kirjaaminen vähenee ja hoivatyön laatu paranee.

Sipilä korostaa, että ajantasainen asiakaskohtainen tilannekuva ja käsitys kokonaisuudesta ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, kun asiakas saa monia eri palveluita useilta eri toimijoilta.

– Jos asiakas esimerkiksi kaatuu iltapäivällä ja iltavuorolainen tulee paikalle, hänen on hyvä tietää, mitä on tapahtunut, jotta voi kysyä ja tarkkailla oikein. Sama koskee omaisia ja läheisiä, myös heille tieto voidaan jakaa, mikäli asiakas antaa siihen luvan.

Hyvinvointialueiden ei tarvitse enää tarjota järjestelmiä palvelutuottajille, mikä säästää kustannuksia ja vähentää ylläpitoa.

– Jos alueella on satoja tuottajia, järjestelmien hallinta vie valtavasti resursseja. Kanta-järjestelmä yksinkertaistaa tätä.

Puhutaan siis kansantaloudellisesta hyödystä?

– Kyllä. Yksi palvelu voi helposti aiheuttaa yli miljoonan euron kustannuksen, jos tuplajärjestelmät ovat käytössä. Nyt tämä poistuu. Digitaaliset ratkaisut tuovat konkretiaa myös poliittisiin lupauksiin. Tässä on aitoja säästöjä ja parempaa laatua.

– Ennen kaikkea pystytään paremmin keskittymään olennaiseen eli hoivatyöhön, Sipilä painottaa.

myneva on luonut oppaan helpottaakseen valmistautumista sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönottoon. Lue lisää mynevan nettisivuilta ja tutustu oppaaseen.

www.myneva.eu/fi/

Sähköposti: [email protected]

myneva on ottamassa käyttöön tekoälypohjaisen kirjaamisen

– Olemme noin vuoden ajan kehittäneet omaa tekoälypohjaista kirjaamista, mainitsee myneva Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Sipilä.

Työntekijä voi sanella päätelaitteelle, mitä asiakkaan kanssa on tehty tai mitä on havaittu. mynevan järjestelmän tekoäly kuuntelee, ymmärtää asiayhteydet ja osaa kirjata tiedot asianmukaisiin kohtiin ilman että työntekijän tarvitsee valita, mikä tieto kuuluu minnekin.

– Näin tiedot esimerkiksi arjen asioista, terveystiedoista ja mittaustuloksista jaetaan eri lokeroihin, vaikka puheessa ne esitetään peräkkäin. Esimerkiksi puheella kerrottu kuvaus asiakkaan päivän tapahtumista menee automaattisesti sosiaalihuollon Kantaan ja puheella kerrotut kuume- ja sykemittauksen tulokset terveydenhuollon Kantaan, Sipilä selvittää.

– Puheella tapahtuva kirjaaminen käy nopeammin kuin naputtelemalla, ja kun asiakas kuulee, mitä hänestä kirjataan, hän voi halutessaan vaikuttaa kirjauksen sisältöön. Myös palvelutapahtuma on inhimillisempi verrattuna siihen, että työntekijä keskittyy päätelaitteeseensa.

Kun tekoäly ymmärtää kontekstin ja osaa kirjata puheella esitetyn tiedon oikeisiin paikkoihin automaattisesti, voi hoiva- tai sosiaalityöntekijä keskittyä asiakkaan kohtaamiseen.

– Lisäksi tekoäly voi kääntää tekstin suomenkieliseksi, jos työntekijä kirjaa omalla äidinkielellään. Tämä parantaa turvallisuutta ja tukee suomen kielen oppimista, Sipilä lisää.

Tekoälyllä voi olla merkittävä vaikutus työn tehokkuuteen

– Teimme laskelman: jos säästämme 15 sekuntia kirjausaikaa per mynevan järjestelmää käyttävä työntekijä per päivä, se tekee 52 henkilötyövuotta vapautuvaa aikaa asiakastyöhön meidän asiakkaillamme. Ja tämä on siis vain 15 sekuntia per päivä, pienistä puroista syntyy iso virta. Jos päästään 30 sekuntiin, vaikutus on vielä merkittävämpi.

Mika Sipilä kertoo, että tekoälykirjaamisen pilotit ovat alkaneet huhtikuussa 2025 ikäihmisten asumispalveluissa. Vuoden loppuun mennessä pilotointiin tulevat mukaan myös koteihin annettavat palvelut.

– Tavoitteena on käyttää samaa sovelluspohjaa kaikissa meidän tuotteissamme Euroopassa, jolloin kehitystyö tehostuu ja parhaat innovaatiot saadaan kaikkien käyttöön.

Data pysyy EU-alueella

Lähitulevaisuudessa siintäviä tekoälyn käyttökohteita voivat olla esimerkiksi työvuorosuunnittelu, analytiikka toteutuneista käynneistä ja hoivaprosessien seuranta.

– Tekoäly ei kuitenkaan saa tehdä päätöksiä ihmisen puolesta. Se on hyvä renki, ei isäntä. Tekoäly voi antaa vinkkejä ja huomioita, mutta vastuu ja päätöksenteko pysyy ihmisellä. Aina on jätettävä mahdolliseksi toimia niin, että tietoja ei käsitellä tekoälyn avulla, jos asiakas niin haluaa.

mynevan tekoäly on yrityksen omassa hallinnassa. Mika Sipilän mukaan tämä on myös tietoturvakysymys.

– Kaiken, mitä teemme, on pysyttävä omissa järjestelmissämme. Tämä pätee myös tekoälytoimintoihin. Data pysyy EU-alueella. Emme käytä julkisia tekoälypalveluja, tämä on ollut meille ehdoton periaate. GDPR ja muut säädökset huomioidaan tarkasti.

myneva esittelee e-kirjassaan uuden tekoälyä hyödyntävän mobiilisovelluksen myneva.caren. Lue lisää mynevan nettisivuilta ja tutustu sovellukseen.