Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry:n puheenjohtaja Juha Rantasalo: "Tehokkaalla tilankäytöllä ja toiminnanohjauksella potilaille sujuvammat hoitoprosessit."
08.02.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Sairaalarakentamisessa johtoajatuksena tänä päivänä on tilojen muunneltavuus. SSTY ry:n puheenjohtaja Juha Rantasalon mukaan sairaalakiinteistöjen muunneltavuus on ollut arkkitehtisuunnittelun tavoitteena jo pari viimeistä vuosikymmentä.
– Tämä onkin toteutunut lähinnä siinä muodossa, että kantavien rakenteiden sijoittelu ja toteutus mahdollistaa uudenmuotoisen toiminnan sijoittamisen näihin parin viime vuosikymmenen aikana rakennettuihin tiloihin melko hyvin, mutta siihen muuntautumiskyky monesti jääkin. Uusi toiminta usein miten edellyttää talotekniikalta erilaisia vaatimuksia, keveitä seiniä pitää siirtää ja purkaa, joten käytännössä varsin monesti on edessä mittavat muutostyöt uuden toiminnan aloittamiseksi, Juha Rantasalo kertoo.
Nykyaikainen sairaala mukautuu uudenlaisten rakennuttamismuotojen muutoksiin
Rantasalo sanoo, että tietyt sairaalatoiminnot vaativat hyvin pitkälle erikoistuneita laitteita ja niille sopivat tilat.
– Niiden osalta tilaa voidaan käyttää vain yhdenlaiseen käyttöön, joilla pääsääntöisesti on yksi käyttäjäyksikkö. Toisaalta näidenkin osalta pitäisi päästä laaja-alaisempaan hyödynnettävyyteen, joissa tila nähtäisiin yhteisenä resurssina, jota voisi hyödyntää useammat toimiyksiköt yhden asemesta. Vuodeosastotilojen osalta tilojen yhteiskäyttöä ja tilojen jakoa useamman käyttäjän kesken, esimerkiksi hyödyntämällä toiminnanohjausta, voitaisiin tehostaa tilojen käyttöä.
Rantasalon mielestä on selvää, että uuden sairaalarakennuksen mahdollisuudet toteuttaa käyttäjien toiveet ovat paremmat kuin vanhaa saneeraamalla saataisiin.
– Käytännössä on monia rajoitteita, ettei uudisrakentaminen ole mahdollista, kuten suojelumääräykset, tontin ahtaus, rakennusoikeuden puute tai logistiset ongelmat jne. Hyvällä ja riittävän pitkäjännitteisellä suunnittelulla voidaan kuitenkin päästä monesti varsin hyvää lopputulokseen, jos vanhan rakennuksen perusrakenteet ovat kunnossa.
– Uuden ja vanhan sairaalarakentamisen kustannusrakenne poikkeaa toisistaan ja riippuu vahvasti tapauskohtaisesta tilanteesta, kumpi on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi. Uudisrakentamisessa voi rakennuksen perustamiskustannukset olla huomattavat poikkeavan maaperän tai rakennuspaikan vuoksi, kun taas vanhan rakennuksen sisältämien haitta-aineiden purkukustannukset ja muut yllättävät rakenneongelmat voivat nostaa kustannuksia, Rantasalo selvittää.
Potilaiden hoitamisprosessista tullut yhä informaatioteknologiapainotteisempaa
Rantasalo sanoo, että ilman nykyaikaista informaatioteknologiaa sairaanhoidon laatu tai tehokkuus ei olisi nykyisellä tasolla.
– Samoin se mahdollistaa vuorovaikutteisemman hoidon myös potilaiden kanssa. Hoitoprosesseja voidaan informaatioteknologian avulla osin viedä kotiin ilman sairaalakäyntiä. Toisaalta informaatioteknologia tekee sairaaloista entistä haavoittuvampia ulkopuolisille häiriöille tai tahallisille vahingon yrityksille haittaohjelmien tai tietovuotojen muodossa. Varautuminen poikkeavien tilanteiden varalle lisää teknisen infrastruktuurin tarvetta ja nostaa sairaanhoidon kustannuksia, samoin informaatioteknologian lyhyt elinkaari ja ylläpitotarpeet nostavat kustannuksia ja aiheuttavat sairaaloiden riippuvuutta ulkoisista toimijoista, Rantasalo toteaa.
Pandemioiden vaikutus sairaalasuunnitteluun tulee näkymään pidemmän aikavälin kuluessa
Sairaalat ovat tällä hetkellä kovan paineen alla koronaviruksen vuoksi. Erilaiset globaalit epidemiatilanteet tulevat vaikuttaman sairaaloiden suunnitteluun tänä päivänä ja tulevaisuudessa.
Rantasalon mukaan pandemioiden vaikutus sairaalasuunnitteluun tulee näkymään vasta pidemmän aikavälin kuluessa.
– Suunnitteluajattelun muutos tapahtuu uusien projektien ja saneeraushankkeiden aikatauluttamassa tahdissa. On selvää, että meneillään oleva epidemia nostaa suunnitteluratkaisuissa pinnalle ja suunnittelijoiden agendalle infektioiden tartunnan estämiseen ja leviämiseen liittyvät tilaratkaisut, ilmastoinnin toteutuksen, kulku- sekä kuljetuslogistiset näkökohdat uudelle prioriteettitasolle aikaisempaan verrattuna, SSTY ry:n puheenjohtaja Juha Rantasalo toteaa.
Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?