Suomen Valkonauhaliiton vertaistukea matalalla kynnyksellä ja monin muodoin

Facebook
07.05.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Suomen Valkonauhaliitto – Förbundet Vita Bandet i Finland ry on vuonna 1905 perustettu kristillisiin arvoihin perustava naisjärjestö. Sen tavoitteena on edistää päihteettömyyttä ja tukea mielenterveyttä sekä hyvinvointia tarjoamalla ammatti- ja vertaistukea. Toiminta on tarkoitettu kaikenikäisille sukupuolesta riippumatta. Työmuotoina ovat mm. perhetyö, yksilökeskustelut sekä hoidollinen ryhmä- ja seminaaritoiminta. Lisäksi liitto ylläpitää päihteetöntä Opiskelijakotia Helsingissä ja toteuttaa päihdeäideille suunnattua AURORA-hanketta Essoten alueella. Liittoon kuuluu kahdeksan paikallisyhdistystä.suomenvalkonauhaliitto.fi

Mikkelissä jatkuu ihmisten kohtaaminen

Mikkelin Valkonauha ry on perustettu 1907. Sen työmuotoina ovat seminaaritoiminta ja lapsiperheille suunnatut ryhmät, ystävä- ja sisarillat sekä myyjäiset. Yhdistyksen Kotikulma (Porrassalmenkatu 59) on matalan kynnyksen kohtaamispaikka.– Kotikulman keskiviikkoinen kohtaamiskahvila on ollut monille tärkeä keidashetki, josta on lähdetty hymyillen, kertoo Leila Simula.– Kohtaamiskahvilan uskolliset kävijät ovat pääasiassa leskeksi jääneitä naisia. Kahvihetkessä on kivaa keskustelua ja arvokasta vertaistukea. Syvällisyyksiin keskusteluissa ei välttämättä mennä, mutta toiminnan oltua katkolla ihmiset ovat kertoneet, kuinka kohtaamisten arvo on korostunut näinä aikoina, kun toimintaa ei koronan vuoksi ole voitu järjestää.– Kohtaamiskahvilaan hankittiin pari-kolme vuotta sitten seurapelejä. Niiden parissa aivotoiminta virkistyy, keskittymiskyky vahvistuu ja muistikin kehittyy. Pelit on otettu ilolla vastaan, Leila Simula mainitsee.Viime vuoden tammikuussa Perheniemen opisto, Mikkelin Valkonauhayhdistys ry ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan Rukouksen talo järjestivät suosituksi osoittautuneen seminaarin "Ihmiselon ihanuus ja kurjuus – Lähellä ihmistä". Tapahtumassa puhui pastori, kirjailija TM Petri Välimäki, tunnettu evankelista ja sielunhoidon ammattilainen.– Petri Välimäen ja hänen työtovereidensa aloitteesta on eri puolille Suomea perustettu Lähellä ihmistä -ryhmiä. Valkonauhayhdistys otti ryhmän järjestettäväkseen Mikkelissä. Ryhmässä kokoonnutaan 12–15 kertaa, ja kullakin kerralla on oma aiheensa.– Lähellä ihmistä -ryhmä ehti kokoontua kuusi kertaa ennen koronarajoitusten voimaantuloa. Tapaamisissa oli tusinan verran eri elämänvaiheissa olevia ja vertaistukea kaipaavia ihmisiä. Tapaamiset jatkuvat koronatilanteen niin salliessa, Leila Simula sanoo.– Antoisinta Lähellä ihmistä -tapaamisissa ovat 3–4 hengen pienryhmät, joissa ihmiset voivat keskustella ihmiselon ihanuudesta ja kurjuudesta joko alustuksen tai oman elämänsä pohjalta. Pienryhmissä on se hienous, että jokainen saa tulla nähdyksi ja kuulluksi omassa asiassaan. Asiat voivat olla niin henkilökohtaisia ja kipeitä, että niiden käsittely edellyttää luottamusta, joka syntyy usein vain pienessä ryhmässä. LI-ryhmät perustuvat kokonaisuudessakin luottamukseen. Käsiteltyjä asioita ei kerrota eteenpäin.– Pienryhmissä opitaan oivaltamaan toisen ihmisen ainutlaatuisuus ja rohkaisemaan ongelmien kohtaamisessa. Usein ihminen luulee, että vain hänellä on asiat kurjasti, mutta toisten ihmisten tilanteisiin tutustuttuaan huomaa, että olemme kaikki vajavaisia ja kaikille voi sattua ikäviä asioita. Se tieto jo helpottaa!mikkelinvalkonauha.fi Leila Simula

Lappeenrannassa virkistystä ikääntyneille ja päihdekuntoutujille

Lappeenrannan Valkonauha ry perustettiin vuonna 1941 nimellä Lappeenseudun Valkonauha. Yhdistys on järjestänyt seminaareja erilaisista aiheista ihmisten arkisen elämän tueksi. Elli Martikainen on ollut toiminnassa mukana yli 10 vuotta.– Olemme vuosittain vierailleet päihdekuntoutujien yksikössä. Viemme asukkaille kahvit, juttelemme ja laulamme heidän kanssaan. Mukana on myös heille tuttu pappi. Nyt poikkeusoloissa viime joulun alla veimme yksikön ovelle joulukahvitarvikkeet ja joululaulujen sanoja.– Vanhustyötä teemme vierailemalla palvelutalossa, jossa verrattain hyväkuntoiset asukkaat asuvat omissa asunnoissaan. Asukkaat tulevat vierailumme aikana yhteiseen ruokalaan, jossa laulellaan ja talon asukkaat osallistuvat ohjelmaan omilla esityksillään, sekä tarjoamme kahvit.– Aiemmin vierailimme kahdessa ympärivuorokautisen hoivan vanhusten palvelukodissa kerran kuussa kummassakin. Muistisairaiden parissa ohjelmassa oli seurustelua ja menneiden muistelua. Muistelimme esimerkiksi eri juhlapyhien viettoa. Lauloimme vanhoja kansanlauluja ja isänmaallisia kappaleita, ja joskus mukanamme oli esimerkiksi runonlausuja tai kitaransoittaja, sekä musiikkiopiston oppilaiden esityksiä.– Käyntiemme aikana ikäihmisten virkistyminen on ollut silminnähtävää. Vanhukselle on iso asia, jos joku ehtii katsoa silmiin ja silittää olkapäästä. Se on toisen ihmisen kohtaamista, mikä on loppujen lopuksi yksinkertaista. Ei siinä tarvita hymyä kummempaa, Elli Martikainen korostaa.– Päihteetöntä ja ihmisille helpompaa elämäntapaa olemme edistäneet järjestämällä seminaareja, teatterikäyntejä ja muuta toimintaa, joka tukee ihmisten arkista elämää. Olemme tehneet yhteistyötä paikallisen raittiusyhdistyksen ja Lappeenrannan raittiustoimiston kanssa, joiden toiminta on nyt jo lakkautettu. Seurakunnan kanssa meillä on paljon yhteistyötä esim. tilojen käytössä.Valkonauhaliitto on naisten kristillinen hyväntekeväisyys- ja raittiusjärjestö, jolla on pitkät perinteet. Nykyisin vapaaehtoistyötä tekevät lukuisat eri järjestöt. Elli Martikainen toteaa, että Valkonauhaliiton vapaaehtoistoiminta kaipaisi mukaan nuoria, jotta toiminta jatkuisi vireänä.– Hyväntekeväisyystyö antaa paljon myös sitä tekeville. Ihmiselle on erittäin tärkeää saada kuulua johonkin joukkoon ja olla mukana sen toiminnassa.lappeenrannanvalkonauha.yhdistysavain.fi Elli Martikainen

Taiteiden terapeuttinen vaikutus on tehokas

Musiikkiterapeutti Taru Koivisto on ollut jo kauan mukana Valkonauhaliiton toiminnassa ensin musiikkikasvattajana, sittemmin musiikkiterapeuttina.– Olen vetänyt monenlaisia ryhmiä mm. mielenterveyden edistämiseksi ja ehkäisevän päihdetyön puolesta. Lapset ja nuoret ovat korostuneet kohderyhmänä. Teen paljon yhteistyötä muiden taiteenalojen edustajien kanssa. Lisäksi olen mukana Valkonauhaliiton sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä.– Musiikki saa ihmiset kokemaan myönteisiä elämyksiä ja positiivisia tunteita, vaikka oma elämäntilanne olisikin vaikea. Musiikki terapeuttisena työmuotona sopii kaikille ihmisille ja se auttaa käsittelemään oman elämän ongelmakohtia. Jokainen voi kokea musiikin voimaannuttavan vaikutuksen yksilöllisesti, Taru Koivisto kuvailee.– Esimerkiksi opiskeluista tai työelämästä pois pudonneille nuorille turvallinen tapa herätellä omaa aktiivisuutta ja kanssakäymistä muiden kanssa on soittamaan opettelu yhdessä. Samalla voidaan keskustella kaikenlaisista mieltä askarruttavista asioista.Taru Koiviston mukaan taiteen eri alojen välillä ei pitäisi olla raja-aitoja, sillä terapeuttisessa toiminnassa tavoite on yhteinen.– Olemme esim. taideterapeutti Iina Hunterin kanssa tehneet poikkitaiteellisia projekteja, joita voisi kutsua ITE-taiteeksi tai ekologiseksi taiteeksi. Menemme ryhmien kanssa luontoon ja etsimme sieltä materiaalia taiteen tekemiseen. Materiaaleista ja kokemuksista luomme taidetta. Ympäristökasvatuksellinen ote vahvistaa samalla kestävän kehityksen ajattelua.Taru Koivisto muistuttaa, että Valkonauhaliitolla on pitkä historia, ja sen toiminnassa on aina ollut matalan kynnyksen periaate.– Palautteen perusteella Valkonauhaliiton työ koetaan tärkeäksi. Valkonauhaliitto on järjestö, joka miettii jatkuvasti toiminnalleen uusia muotoja ja elää ajassa. Valkonauhaliiton toiminnassa on erityisen hienoa moniammatillisuus, työntekijät ovat kokeneita ammattilaisia. Valkonauhaliitto pystyy ottamaan vastaan ihmisiä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan turvaverkkojen läpi.Koronaepidemian vuoksi Valkonauhaliitto on viime aikoina kehittänyt etävastaanottoja ja hybridiryhmiä. Taru Koivisto mainitsee, että suunnitteilla on luontoon ja metsään jalkautuvaa ryhmätoimintaa.– Tässä korona-ajassa tarvitaan pysähtymisen taitoa. Kehitämme yhdessä musiikkikasvattaja Salla Kostamon kanssa lapsille ja nuorille kuuntelukasvatuksellista ryhmää, jossa pysähdytään ja reflektoidaan, mitä omassa elämässä on kriisiaikana tapahtunut. Tarkoitus on tehdä myös etänä hyödynnettävää materiaalia. Ryhmät käynnistyvät tämän vuoden aikana.– Koronan jälkeen edessä on mielen hyvinvoinnin talkoot, joissa tarvitaan monenlaisia työtapoja. Lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvointi kuplii selkeästi pinnan alla, ja järjestöjen tulee omalta osaltaan vastata avuntarpeeseen.Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä