Ohjauksella uutta suuntaa – OHJUS -hankkeessa tavoitteena on ohjata ja valmentaa toisen asteen koulutuksen nuoria yksinkertaisemmin ja tehokkaammin korkeakouluopintoihin sekä korkeakoulussa opiskelevia jo opintojen aikana työelämään. Tavoitteena on toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden minäpystyvyyden, suoriutumisen sekä jatkuvan oppimisen vahvistaminen sekä voimaantuminen itsensä kehittämisestä.

OHJUS-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kansallisesti levitettävä ohjauksen ja koulutuksen ohjausmallia, mikä sisältää opiskelijan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin olevan ohjauksen ja valmennuksen, digitaalisen ohjausalustan sekä uudet osaamisen hankkimisen ja työssäoppimisen mallit.  Ohjauksen ja koulutuksen kokonaismallissa etsitään, toteutetaan ja kokeillaan korkeakoulutuksessa tarvittavia uudistuvia tapoja, jotka auttavat hakijaa ja opiskelijaa ymmärtämään, mistä opinnoissa on kyse ja syntyy tunne ja rohkeus, että pärjään.

Yritysten tarpeisiin osaajia

– Hanke kiinnostaa kovasti myös yrityksiä, kehitetäänhän mallia, jossa korkeakouluopintoja voi suorittaa työssä oppien, toteaa projektipäällikkö Marja Keränen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Hankkeen erityistavoitteena on tavoittaa nuoria ja alanvaihtajia, jotka epäröivät AMK-väylää. Tähän halutaan tarjota rohkaisua ja herätellään miettimään, ovatko esteet pelkästään ajatuksen tasolla. Mahdollisuuksia on monia päästä korkeakouluun opiskelemaan. Nuoria ja alanvaihtajia halutaan Keräsen mukaan rohkaista AMK-opintojen pariin. Oma yrittämisen asenne ja halu esteiden ylittämiseen ratkaisee.

– Yrityksetkin ovat kiinnostuneita opintosuoritteista, joita on mahdollista tehdä työelämässä työskennellen. Toki tehtävien töiden tulee olla sovitettavissa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja tutkinnon tavoitteisiin. Hankkeessa pilotoidaan mallia mm. tradenomi- insinööri- ja it-alan opintoissa. Innokkaita opiskelijoita ja yrityksiä on jo mukana.

Opinnollistamissopimus ja olemassa olevan osaamisen näytöt

Keränen mainitsee, että korkeakoulu puolella ei voida käyttää oppisopimustermiä, joka on selkeästi ammatillisessa koulutuksessa käytettävä termi.

– Me voidaan puhua koulutussopimuksesta, opinnollistamissopimuksesta. Tässä on kysymys opintosuunnitelman aihealueiden opinnollistamisesta, jolloin työn tekeminen opinnollistetaan ja siitä tulee opinto.

Käytännössä opinnollistamisessa lähdetään kartoittamaan henkilön työtehtävää, suhteessa tutkinnon tavoitteisiin.

– Korkeakoulussa on pakollisia opintoja, kuten vaikkapa kieliopinnot. Jos henkilö kuitenkin käyttää omassa työssään päivittäin englannin kieltä, on mahdollista näyttää olemassa oleva osaaminen. Tätä varten järjestetään näyttötilanne, jolle on määritelty tarvittavat kriteerit, jotta pakollisten opintojen vaatima osaaminen voidaan osoittaa näytöllä.

Digitaalinen ohjausalusta eli portaali tarjoaa tietoa opintopoluista ja korkeakoulu opintoja työssä oppien -mallista

– Portaali on portti tietoon ja opiskelupolkuihin, liittyen korkeakouluopintoihin tai tutkinnon suorittamiseen nykyisiä työtehtäviä hyödyntäen. Portaalissa kerromme asiasta kiinnostuneille prosessista ja kuinka siihen on mahdollista päästä mukaan. Tavoitteemme on saada portaali käyttöön jo tämän vuoden puolella, Keränen kertoo.

Korkeakoulut ovat tehneet Keräsen mukaan opinnollistamista pitkin matkaa, joten kyseessä ei ole sinänsä uusi asia.

– Nyt kun puhutaan osaajapulasta, tätäkin väylää kannattaa hyödyntää. Esimerkkinä, kun Suomeen tulee toivottavasti osaajia myös ulkomailta, heiltä saattaa puuttua meidän vaatimusten mukainen tutkinto. Jos osaaminen on hankittu jossakin toisaalla, opintoja ei tarvitse suorittaa enää uudestaan, vaan osaaminen todennetaan näyttöjen kautta.

https://projects.tuni.fi/ohjus/