Neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana. Lasten nepsyhaasteista puhutaan paljon, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet vauvaperheiden vanhemmat, joilla on neuropsykiatrisia haasteita.

Nepsy-lyhenteellä viitataan neuropsykiatrisiin aivotoiminnan rakenteellisiin ja toiminnallisiin poikkeavuuksiin. Haasteet vaikuttavat moniin elämänalueisiin ja voivat ilmetä hyvin eri tavoin.

Vanhempi, jolla on neurologisia haasteita, voi kokea vauva-ajan erityisen vaativana

Vauvan hoivaaminen on kokonaisvaltaista huolenpitoa ympäri vuorokauden. Vauvavaihe haastaa ketä tahansa uutta vanhempaa intensiivisyydellään.

Vanhempi, jolla on neurologisia haasteita, voi kokea vauva-ajan erityisen vaativana. Vauva ei sanallisesti kerro tarpeistaan ja vanhemman voi olla hankala oppia tunnistamaan vauvan itkusta, mitä vauva milloinkin kaipaa; ruokaa, unta, läheisyyttä, puhdasta vaippaa tai apua vatsakipuun.

Vanhemmuus voi ajoittain olla hyvin stressaavaa ja tilanne haastaa erityisesti, jos vanhemmalla on itsellään stressiherkkyyttä ja vaikeuksia säädellä omaa stressiään.

Vauva tarvitsee paljon fyysistä läheisyyttä, joka voi kuormittaa vanhemman aisteja siinä missä kaikki vauva-arkeen liittyvät voimakkaat äänet ja hajutkin. Vauvan ja pienen lapsen kanssa jokainen päivä on erilainen. Jatkuvasti muuttuvat tilanteet ja rutiinien puute voivat tuntua vanhemmasta uuvuttavilta.

Haasteiden lisäksi on tärkeä tunnistaa neuromonimuotoisen vanhemmuuden vahvuudet ja voimavarat. Jokaisella vanhemmalla on vahvuuksia, jotka ääneen sanottuna tulevat näkyviksi, mutta myös vahvistuvat. Helposti innostuvalle vanhemmalle kyky heittäytyä ja syventyä leikkiin voi olla erityinen vahvuus. Vanhemman tarve pitää arki mahdollisimman samanlaisena on myös vauvalle turvallista ja ennakoitavaa. Neuromonimuotoiset vanhemmat voivat saada voimavaroja arkeen ja vanhemmuuteen esimerkiksi läheisiltä, puolisolta, vertaistuesta ja omasta erityismielenkiinnonkohteesta.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erilaisuus voi aiheuttaa ristiriitatilanteita vanhempien ja tukiverkostojen välillä

Nepsy-piirteiset henkilöt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea arkeen ja sosiaalisiin tilanteisiin. Tukea tarvitaan erityisesti siirtymätilanteissa kuten opintojen tai työelämän aloituksessa tai alkavassa vanhemmuudessa. Vanhemman voi olla vaikea puhua tunteistaan ja ilmaista itseään sekä avun tarvettaan ja näin ollen perhe voi olla riskissä jäädä vaille tarvitsemaansa apua.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erilaisuus voi aiheuttaa ristiriitatilanteita vanhempien ja tukiverkostojen välillä. Vanhemman vuorovaikutushaasteet vauvan kanssa voivat tulla myös väärin tulkituiksi esimerkiksi vanhemman traumatisoitumisesta tai mielenterveysongelmasta johtuviksi. Työntekijöiden tietoisuus ja ymmärrys neuromoninaisuudesta on tärkeää, jotta perheen saama apu on oikein kohdennettua.

Vauvafoorumissa kuulet neuropsykiatrisia haasteita tuntevia alan asiantuntijoita sekä kokemusasiantuntijoita. Foorumissa on tarjolla tietoa siitä, kuinka vanhemman neuroerityisyys voi vaikuttaa vauvan hoivaamiseen ja vanhemmuuteen ja millaista arjen tukea nepsy-vanhemmat itse kaipaavat. Linkki ohjelmaan ja ilmoittautumiseen löytyy Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivuilta: Vauvafoorumi 2024 - Ensi- ja turvakotien liitto.

Tukea on tarjolla

Vanhemmuuteen, vauvan hoivaamiseen ja vauva-arjesta selviytymiseen löytyy apua. Ajanhallintaa, raha-asioiden hoitamista ja kotitöitä voi harjoitella tuetusti ja saada vinkkejä, jotka helpottavat arjessa.

Vauvan kanssa vuorovaikutusta on mahdollista tutkia yhdessä vauvaperheitä kohtaavien ammattilaisten kanssa ja vanhemmuuden taitoja voi vahvistaa. Avun saaminen on tärkeää.

Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyötä tekevissä jäsenyhdistyksissä tuetaan vauvaperheitä kokonaisvaltaisesti, kunkin perheen erityisyys arvostavalla tavalla huomioiden.

Neuropsykiatriset haasteet ovat usein periytyviä ja vanhemmuuden varhaisella tuella pystytään ehkäisemään pulmien syvenemistä. Itse tukea saanut vanhempi pystyy myös paremmin tunnistamaan lapsen haasteita ja tarpeita.

Teksti:
Tanja Henttonen
Erityisasiantuntija
Ensi- ja turvakotien liitto