Yhteisöllisyys ja sen edistäminen vahvasti jokaisen korkeakoulussa vaikuttavan ihmisen toimintaa
07.05.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Nyyti ry:n toteuttama Yhdessä yhteisöksi -hanke on kerännyt vuosien 2018–2020 aikana ideoita ja hyviä käytäntöjä yhteisöllisyyden edistämiseen.Hanke on lisännyt tietoisuutta opiskelijoiden yhteisöllisyyden merkityksestä, kouluttanut henkilökuntaa, opiskelijajärjestöjä, tuutoreita ja muita korkeakouluissa vaikuttavia toimijoita siitä, millaisin tavoin he pystyvät asiaan vaikuttamaan ja toiminut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sen varmistamiseksi, että jatkossa yhä useampi opiskelija saisi kokea kuuluvansa johonkin ja olevansa hyväksytty ja arvostettu vertaistensa joukossa.Yhdessä yhteisöksi-hankkeen hankekoordinaattori Annina Lindberg toteaa, että hanke on lisännyt Nyytin mahdollisuuksia tarttua tähän tärkeään teemaan ja kaikkia hankeaikana syntyneitä mahtavia oppeja tullaan jatkossakin hyödyntämään Nyytin toiminnassa.Sosiaali- ja terveysministeriö tukee hanketta Veikkauksen tuotoilla. Hanke jatkuu syksyyn 2021 asti. Lindberg korostaa, että itse teema ja teeman käsittely ei suinkaan Nyytissä tule loppumaan vaikka hanke loppuu.Kaikkiaan ideoiden keruuvaiheessa ihmisiä tavoitettiin useita satoja, ja myös esiinnousseita ideoita syntyi hulppeat yli 500 kappaletta.- Se, mikä Yhdessä yhteisöksi-hankkeesta tekee ainutlaatuisen ei ole kuitenkaan pelkästään tuotettujen ideoiden määrä, vaan myös se keitä ideoinnissa on tavoitettu, kuten monia eri alojen opiskelijoita, opiskelijajärjestötoimijoita, tuutoreita, opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä porukoiden ulkopuolelle jääneitä tai yksinäisyyttä kokevia opiskelijoita. Olemme siten saaneet ideoita, jotka pohjautuvat aitoon tarpeeseen sekä ideoita, jotka kohdentuvat nimenomaan niihin kohderyhmiin, jotka ovat keskeisessä asemassa opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemukseen vaikuttamassa, Lindberg selvittää.Lindberg toteaa, että yhteisöllisyyttä ei kukaan voi tuoda ulkopäin korkeakouluihin, joten siksikin tärkeää että opiskelija ja korkeakouluissa työskentelevät ovat olleet alusta saakka itse pohtimassa asioiden nykytilaa ja niitä asioita, joille olisi tarvetta.- Paljon myös tehdään - ja on tehty - hyvää työtä opiskelijoiden yhteisöllisyyden edistämiseksi monella rintamalla ja korkeakouluissa jo tällä hetkellä, joten tärkeää on saada toimivat käytännöt ja hyvät ideat yleiseen jakoon ja mahdollisimman monen tietoisuuteen. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei lähdetä ns. ”keksimään pyörää uudelleen” tai olettamaan että korkeakoulun ulkopuolisena toimijana tietäisi asiat paremmin kuin ne, jotka arkea korkeakouluissa elävät. Kohderyhmällä itsellään on tärkein ja arvokkain tieto hallussaan siitä, mikä toimii ja mikä ei, Lindberg kuvaa hankkeen toimintafilosofiaa.Hanke ollut mukana mahdollistamassa erityisesti pilottioppilaitoksissa uudenlaisten kokeilujen ja käytäntöjen testaamisen- Näitä ns. pilottikokeilujen kokemuksia jaetaan eteenpäin ja poimitaan niitä sellaisia toimintatapoja ja yksityiskohtia, jotka voisivat toimia myös muualla. Tätäkin työtä on tehty vahvassa yhteistyössä pilottioppilaitosten omien opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa, jotka viime kädessä itse ovat niitä tahoja, jotka ovat asioita lähteneet testaamaan ja vaikuttaneet siihen, millä lailla näitä kokeiluja on lähdetty toteuttamaan. Hanke on toiminut niissä erityisesti sparrailijana, tiedon ja tuen tarjoajana ja viestinnällisenä tukijana, Lindberg määrittelee.- Hankevuosien aikana olemme perehtyneet hyvin monitasoisesti korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen, miten he kokevat yksinäisyyden, mitä käytäntöjä korkeakouluissa tällä hetkellä on ja mitä asioita voisi kehittää ja miten ottaa huomioon monimuotoisen opiskelijajoukon moninaiset ja erilaiset tarpeet. Tätä kaikkea tietoutta olemme vieneet eteenpäin korkeakoulutoimijoille, jotka kohtaavat opiskelijoita oman työnsä kautta päivittäin ja voivat siten kukin omalla toiminnallaan vaikuttaa ilmiöön, Lindberg kertoo.Aito kohtaaminen on yhteisöllisyyden ydintäMonesti korkeakoulun sisäiset käytännöt ja toimintatavat ohjaavat siinä, millainen asenne- ja toimintakulttuuri korkeakouluun syntyy. Korkeakoulun rakenteilla, käytännöillä ja sisäisillä prosesseilla voidaan vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia opiskelijoilla on toisiinsa tutustumisen suhteen ja toisaalta millaisia valmiuksia ja resursseja erilaisilla toimijoilla on edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.Lindberg näkee, että yhteisöllisyys ja sen edistäminen on vahvasti jokaisen korkeakoulussa vaikuttavan ihmisen toimintaa.- Eri kohderyhmien tavoittaminen on tärkeää, jotta todellisia muutoksia yleisessä asenneilmapiirissä saataisiin aikaan. On tärkeää saada kaikki tunnistamaan oma roolinsa yhteisöllisyyden edistäjinä sekä valaa uskoa siihen, että jo pienin teoin voi jokainen vaikuttaa, Lindberg toteaa ja jatkaa:- Yhteisöllisyys rakentuu monista pienistä kohtaamisista ja miten me toisiimme suhtaudumme ja miten hyväksymme ja arvostamme ihmisten erilaisuutta. Yhteisöllisyyden ansiosta ihminen saa seuraa ja tukea toinen toisistaan. Yhteisöllisyyttä lisäämällä pyritään ehkäisemään opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Tavoitteena on yhteisen asenneilmapiirin ja toimintakulttuurin muutos sekä korkeakouluyhteisöjen osaamisen ja valmiuksien vahvistaminen yhteisöllisyyden lisäämisessä, Lindberg määrittelee.- Monet yksinäisyyttä kokevat tai porukoiden ulkopuolelle jääneet opiskelijat kokevat, että heidän tarpeitaan ei ole osattu ottaa niin hyvin toiminnassa huomioon, kuin olisi ollut tarpeen. Yksinäisyyteen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyy usein kiinteästi tarpeettomuuden kokemus. Opiskelija saattaa tuntea olevansa jotenkin ”vääränlainen”, Lindberg sanoo.Lindberg muistuttaa, että opiskelijan, joka tällä hetkellä kokee yksinäisyyttä, ei tarvitse luopua toivosta.
- Tarkoitus on, että pitkäjänteisellä tavalla vaikutamme korkeakoulujen asenne ja -toimintakulttuuriin, jotta korkeakouluissa toimivat itse tunnistavat ilmiön tärkeyden, omaavat riittävistä osaamista ja valmiuksia toimia oikealla tavalla yhteisöllisyyden edistämiseksi ja laittavat omalla toiminnallaan hyvää kiertämään. Tämän lisäksi todella tärkeää on ylipäänsä tietoisuus ilmiöstä: monet opiskelijat kokevat tärkeäksi, että korkeakouluissa aiheesta puhuttaisiin ja sitä normalisoitaisiin, jotta ilmiöön liittyvä häpeä ja stigmakin vähenisivät.- Jotta opiskelijat kokevat, että järjestetty toiminta on juuri heitä varten olemassa, tulee sen kohdata opiskelijoiden moninaiset tarpeet ja ottaa huomioon tasapuolisesti opiskelijoiden erilaiset kiinnostuksenkohteet. Kyse on yhdenvertaisuudesta: miten järjestetyssä toiminnassa taataan se, että siihen on aidosti mahdollisimman monien opiskelijoiden helppo osallistua.Lindberg sanoo, että yksinäisyyden kokeminen on poikkeustilanteesta johtuen ollut nyt esillä runsaasti, kun ihmiset ovat joutuneet eristäytymään koteihinsa.- Tänä aikana enemmistö opiskelijoista on opiskellut verkkomuotoisesti ja koko muukin elämä on pitkälti siirtynyt verkkovälitteiseksi. Se on ollut todella kuormittavaa monelle. Verkkovälitteisellä toiminnalla voidaan olla yhteyksissä toisiin ja kokea yhteenkuuluvuutta, joillekin verkkovuorovaikutus voi tuntua matalammalta kynnykseltä kuin kasvokkainen vuorovaikutus mutta se ei silti mitenkään pysty korvaamaan kasvokkaisia mahdollisuuksia. Tärkeää että jatkossa korkeakouluissa tunnistettaisiin ja otettaisiin hyötykäyttöön verkkovälitteisen ja kasvokkaisen kohtaamisen edut ja turvattaisiin ja sitä kautta mahdollisimman monen opiskelijan mahdollisuudet kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa, Lindberg toteaa.Hyvä kiertämään- Hankkeessa on alusta alkaen ollut mukana pilottioppilaitoksina toimivat Jyväskylän yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankevuosien aikana olemme erilaisten reittien kautta tavoittaneet satoja jopa tuhansia opiskelijoita ja heidän parissaan työskenteleviä ja toimivia henkilöitä. Toiminnalle ja teemalle olemme keränneet näkyvyyttä monin tavoin. Osana hanketta olemme järjestäneet monipuolista toimintaa, muun muassa kampanjoita, erilaisia työpajoja, toimineet erilaisissa verkostoissa, järjestäneet koulutuksia ja tuottaneet materiaalia, Lindberg kuvaa.- Toimintamme tavoitteena on laittaa hyvä kiertämään ja auttaa korkeakouluja valtakunnallisesti tarttumaan tähän yhteiskunnallisestikin merkittävään teemaan.Onpa kyseessä sitten opiskelija tai oppilaitoksen henkilökunnan jäsen, opiskelijajärjestötoimija tai yhteistyökumppani – heitä kaikkia tarvitaan, sillä yhteisöllisyyttä ei voi rakentaa yksin.- On tärkeää, että työ teeman eteen jatkuu tulevaisuudessakin, niin Nyytin kuin muidenkin korkeakouluopiskelijoiden parissa työskentelevien toimesta ja tärkeää on, että aiheesta keskustellaan avoimesti ja annetaan opiskelijoille itselleen mahdollisuuksia saada ääntä kuuluviin teemaan liittyen, Annina Lindberg kiteyttää.Yhdessä yhteisöksi -hanke tuottaa ja on tuottanut myös muuta materiaalia opiskelijoiden yhteisöllisyyden edistämisestä: käy katsomassa lisää vinkkejä ja materiaaleja verkkosivuilta www.yhdessayhteisoksi.fi.Nyyti ry on opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä järjestö, joka tarjoaa opiskelijoille ja opiskeluyhteisöille tietoa, tukea ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskelussa jaksamiseen. Nyyti tekee myös vaikuttamistyötä mielenterveysystävällisen opiskeluarjen puolesta ja mielenterveysongelmien normalisoimiseksi. Nyyti haluaa osaltaan varmistaa, että huomisen työelämässä ja yhteiskunnassa riittää hyvinvoivia tekijöitä.Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?