Julkista keskustelua terveydenhuollosta hallitsevat puheet rahapulasta, palvelupisteiden karsimisesta ja niiden korvaamisesta digipalveluilla. Joustavammat tilaratkaisut voivat auttaa pitämään terveyspalvelut lähellä käyttäjiä.

Yle raportoi maaliskuussa, että suurin osa vuonna 2022 toimintansa aloittaneista aluevaltuustoista ja -hallituksista on joko lakkauttanut terveysasemia tai ainakin muuttanut niitä sote-pisteiksi, joissa ei ole pysyvää lääkärin vastaanottoa. Supistuksia on tehty riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat olleet alueilla vallassa.

Yhteensä hyvinvointialueet ovat Ylen mukaan päättäneet yli sadan terveysaseman sulkemisesta tai niiden palvelujen oleellisesta vähentämisestä. Merkittävin syy palveluiden purkamiseen on ollut rahapula. Iso osa alueista varautuukin uusiin vähennyksiin seuraavalla vaalikaudella.

Digitaaliset terveyspalvelut yleistyvät – digitaitojen pysyttävä mukana

Katoavia palvelupisteitä korvaamaan on kaavailtu lisää etä- ja digipalveluita. Samaan suuntaan ohjaa myös nykyisen hallituksen ohjelma. Siinä halutaan nostaa sähköisen asioinnin osuutta sote-palveluissa ja tehdä digitaalisesta asioinnista ensisijaista niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista. Viime vuosina etäasioinnin määrä onkin moninkertaistunut. Myös erilaiset digitaaliset oirekyselyt, digiklinikat ja digitaaliset sote-keskukset ovat tulossa tai jo tulleet osaksi hyvinvointialueiden palveluja.

Suurimmat odotukset on lastattu tekoälyratkaisuille. Niiden arvellaan tehostavan sekä lääkärien että hoitajien työtä merkittävästi. Syksyllä 2024 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että tekoäly suoriutui vaikeasta diagnostisesta päättelystä sekä nopeammin että tarkemmin kuin kokenut lääkäri.

– Saksalaisyritys TLGG taas on arvioinut, että oikein hyödynnettynä tekoälyratkaisut voisivat säästää yli 30 prosenttia hoitajien aikaa. Säästyneen ajan he voivat käyttää asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitotyöhön, toteaa VTT:n erikoistutkija Jouni Kaartinen Tehy-lehdessä.

Jotta teknologian tarjoamista hyödyistä tulisi totta, myös työntekijöiden digiosaamisen on pysyttävä kehityksen tahdissa. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan sote-alalla haasteena on varsinkin tekoälyosaamisen puute. Vielä suurempi muutos liittyy kuitenkin toimintakulttuurin ja palveluprosessien uudistamiseen. Uudet työkalut ja eri kunnilta periytyvät palveluprosessit tulisi sovittaa yhteen niin, että ne tukevat sekä asiakkaiden palvelua että ammattilaisten työtä.

Uudet tilaratkaisut sujuvoittavat lähipalveluja

Digityökaluilla tavoitellaan terveyspalveluihin lisää joustavuutta, tehoja ja säästöjä. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole ainoa keino näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Myös uudenlaiset tilaratkaisut tarjoavat hyvinvointialueille mahdollisuuksia sote-palvelujen sujuvoittamiseen.

Terveydenhuollossa sähköinen asiointi tulee jatkossakin tarvitsemaan rinnalleen myös lähipalvelua – mutta lähivastaanottojen ylläpito ei välttämättä edellytä alueilta massiivisia rakentamis- ja korjausinvestointeja. Kiinteästi yhteen paikkaan rakennettujen palveluyksiköiden tilalle on jo tarjolla esimerkiksi liikkuvia terveyspisteitä. Ne voi sijoittaa vaikka rekan puoliperävaunuun tai konttiin, joka toimii lähimarketin pihassa.

Toinen joustava vaihtoehto lähipalveluiden järjestämiseen ovat muuntojoustavat moduulirakennukset. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi kohteisiin, joiden pitkäaikaisesta tarpeesta ollaan epävarmoja.

– Harva osaa ennustaa, mikä kaikki terveyssektorilla muuttuu vaikkapa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muuntojoustavat tilat antavat kunnille ja hyvinvointialueille paremmat eväät sopeutua nopeisiinkin muutoksiin. Niihin ei tarvitse sitoutua vuosikymmeniksi, vaan niitä voi laajentaa, pienentää, muunnella ja siirtää joustavasti, kertoo moduulirakennuksia valmistavan Adapteo Finlandin toimitusjohtaja Tuomas Vaalto.

Tilaratkaisuja, jotka keventävät veronmaksajien kuormaa

Moduulien avulla on jo toteutettu tiloja muun muassa neuvolalle, laboratoriolle ja kokonaiselle terveysasemalle. Esimerkiksi Enossa muunneltavat tilaratkaisut turvasivat hammashoitolan pysymisen omalla kylällä ja Nastolassa sisäilmaongelmien riivaaman terveyskeskuksen tilalle tehtiin 2626-neliöiset modulaariset väistötilat, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon moniin tarpeisiin.

Helsingissä Adapteo on toteuttanut kaupungille yli 6000 neliömetrin moduulirakenteiset väistötilat palvelemaan Suutarilan monitoimitalon ja Siltamäen ala-asteen käyttäjiä. Tiloissa toimivat koulun ja päiväkodin ohella muun muassa hammashoitola, kirjasto ja nuorisopalvelut. Tilat on suunniteltu siten, että vaikka yksi osio puretaan, niin muut voivat silti jatkaa toimintaansa.

– Moduulirakennukset poistavat tyhjilleen jäävistä tiloista koituvan omistajariskin ja antavat päättäjille vapaammat kädet tehdä päätöksiä tilojen käytöstä. Asiakas vuokraa moduulit tietyllä hinnalla tietyksi ajaksi, yleensä muutamaksi vuodeksi, minkä jälkeen voi vapaasti miettiä jatkoa. Yllätyskuluja ei kerry, sillä rakennusten huolloista ja korjauksista vastaa moduulit omistava yritys, Vaalto korostaa.

adapteo.fi
LinkedIn | Facebook