Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista.

Suomen kauppakamarien ja Destian 13.maaliskuuta julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla.

Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve.

– Pääomat menevät sinne, missä sähköä riittää ja verkot kestävät. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka – mutta ikkuna ei ole auki ikuisesti. Pelissä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyky, sanoo selvityksen liikkeellepanija Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa

Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi.

Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti.

– Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen, toteaa selvityksen projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:

• Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
• Lupaprosessien sujuvoittaminen
• Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
• Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa

– Esimerkiksi Keski-Suomi on energiaintensiivinen maakunta, jossa toimii paljon raskasta teollisuutta. Siksi puhtaan sähkön saatavuus, sähköverkon kapasiteetti ja sujuvat lupaprosessit ovat ratkaisevia tekijöitä yritysten investoinneille ja kasvulle. Kun sekä sähkön siirtoon että luvitukseen liittyvät asiat ovat kunnossa, Keski-Suomi pystyy pärjäämään myös maakuntien välisessä kilpailussa uusista teollisista investoinneista, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen.

Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle.

– Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla, painottaa Paula Erkkilä.

Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa.

Suomen kauppakamarien yhdessä Destian kanssa toteutettu katsaus analysoi energiamurroksen vaikutuksia teollisuuteen, sähköjärjestelmään ja alueelliseen kehitykseen. Selvityksellä kirkastetaan energiajärjestelmän kokonaiskuva ja tunnistetaan konkreettiset toimet, joita poliittisilta päättäjiltä tarvitaan, jotta Suomi saa täyden hyödyn energiasiirtymästä ja siihen kytkeytyvistä teollisista investoinneista.

Energiajärjestelmä ja teollisuus