Suomen vetyklusteri julkaisi juuri vetytalouden tiekartan, joka tarjoaa suuntaviivat ja toimenpiteet Suomen nostamiseksi Euroopan kilpailukykyisimmäksi vetytalousmaaksi vuoteen 2035 mennessä.

– Suomella on kaikki menestyksen avaimet, mutta vain jos ymmärrämme toimia yhtenä joukkueena samaan suuntaan, samaan aikaan. Tarvitsemme rinnakkain eteneviä investointeja, lainsäädäntöä, tutkimusta ja infrastruktuurin rakentamista sekä energiaomavaraisuuden lisäämistä. Tämä tiekartta on yhteinen pelikirjamme, jolla varmistamme, että Suomi ei katso sivusta, kun Euroopan teollinen kartta piirretään uusiksi, Suomen vetyklusterin hallituksen puheenjohtaja Herkko Plit sanoo tiedotteessa.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea vetyekosysteemin toimijoiden yhteispeliä ja ripeitä toimia. Lisäksi eri toimenpiteitä tulee käynnistää samanaikaisesti.

Vetytalouden tiekartassa esitellyt toimenpiteet keskittyvät muun muassa vetymarkkinoiden luomiseen, puhtaan energian ja biogeenisen hiilidioksidin saatavuuteen, rahoitukseen sekä turvallisuuteen.

Vahva vetytalous on Suomen kestävän kasvun ja huoltovarmuuden kulmakivi

Nykyinen hallitusohjelma tavoittelee Suomelle 10 % osuutta EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja käytöstä vuonna 2030. Samanaikaisesti maailma on myllerryksessä ja liikkeellä on voimia, jotka haluaisivat taloudellisista ja geopoliittisista syistä palata fossiilisten polttoaineiden maailmaan. On hyvä muistaa, että Suomella ei ole fossiilitaloudessa mitään voitettavaa.

– Vetytalous tarjoaa uutta kasvupohjaa kansantaloudellemme. Vetytalouden avulla voimme vahvistaa energia- ja polttoaineomavaraisuuttamme ja vähentää samalla päästöjä. Tässä yhtälössä on tärkeää pitää EU-tasolla kiinni ilmastotavoitteista ja ohjauskeinoista, jotta puhtaisiin teknologioihin investoiminen olisi kannattavaa ja sääntely-ympäristö yrityksillemme ennakoitavaa, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Vedyn ja jatkojalosteiden tuotanto sekä niihin liittyvät arvoketjut ovat kriittisiä huoltovarmuuden näkökulmasta, jotta teollisuuden ja energiajärjestelmän tarpeet voidaan turvata myös poikkeustilanteissa. Jokainen Suomessa tuotettu vety- ja sähköpolttoainetonni vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta. Lisäksi vetytalous tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä ja torjuu ilmastonmuutosta.

Kestävän lentopolttoaineen (eSAF) tuotanto käynnistää markkinan

Markkinoiden luominen on suomalaisen vetytalouden tärkeimpiä tavoitteita seuraaville viidelle vuodelle.

Ensimmäinen markkinoiden luomiseen tähtäävä konkreettinen avaus on kestävän lentopolttoaineen (eSAF) ”Lead Market Task Force”. Työryhmän tavoitteena on, että Suomessa tuotetaan vuoteen 2030 mennessä 60 000 tonnia eSAFia vuodessa, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia koko EU:n velvoitteesta. Vuoteen 2035 mennessä tavoite nousee 250 000 tonniin.

Markkinan luomisesta vahvaan vetytalouteen

Vetytalouden tiekartan mukaisesti vuosina 2025–2030 luodaan pohja osaamiselle ja markkinoiden syntymiselle. Vuonna 2030 Suomi saavuttaa hallituksen asettaman tavoitteen ja tuottaa 10 % EU:n puhtaasta vedystä. Vuonna 2035 vetytalous on luonut Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa ja tuonut yli 30 miljardia euroa kansantalouteen.

Suomen vetyklusteri ry – Hydrogen Cluster Finland on noin 90 eri toimialoilla toimivan yrityksen ja elinkeinoelämän liittojen yhteisö. Maaliskuussa 2025 klusteri järjestyi viralliseksi yhdistykseksi ja toimialajärjestöksi, jonka myötä sen kyky kirittää yhteistyötä ja tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa vahvistui entisestään.

Lisätietoja https://h2cluster.fi