Vetytalous on ollut viime vuosina yksi vihreän siirtymän avainsanoista, mutta alkuvaiheen hypen jälkeen kehitys on kohdannut realiteetteja. P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit kertoo, että Suomessa ensimmäiset askeleet on otettu: Harjavallan 20 megawatin laitos on tuotantokäytössä, ja Joensuuhun suunnitellaan 40 megawatin metanolilaitosta. Ouluun kaavaillaan jo 100 megawatin hanketta.

– Skaalaamme systemaattisesti ja haemme edelläkävijäasiakkaita, Plit sanoo.

Geopoliittinen tilanne ja korkea korkotaso ovat tehneet yrityksistä varovaisia investointien suhteen. Poliittinen keskustelu painottuu puolustusmenoihin, mikä on vienyt huomiota vihreältä siirtymältä. Lisäksi kysyntä ei ole kasvanut odotetusti.

– Perusasiat ovat silti voimassa – vetytaloutta ei ole peruttu, Plit painottaa.

EU:n regulaatio, kuten ilmailun ja meriliikenteen päästöttömyysvaatimukset, luovat kysyntää synteettisille polttoaineille, joissa Suomella on vahva rooli biologisen hiilidioksidin ansiosta.

Kilpailu kiristyy globaalisti

Kiina ja Intia etenevät nopeasti, hyödyntäen halpaa aurinkoenergiaa ja kehittäen teknologiaa, mikä voi laskea kustannuksia ja parantaa kilpailukykyä. Eurooppa tulee perässä.

– Jos vihreä siirtymä ei onnistu, jäämme altavastaajiksi, Plit varoittaa.

Suomen vahvuuksia ovat halpa uusiutuva sähkö, vakaa sähköverkko ja metsäteollisuuden hiilidioksidivirrat. Hallitusohjelman tavoite on kunnianhimoinen: 10 % Euroopan vihreästä vedystä tuotettaisiin Suomessa. EU-tasolla arvioidaan, että yli puolet vihreästä vedystä syntyy Iberian niemimaalla ja Pohjoismaissa.

Infrastruktuuri ja turvallisuus ovat kriittisiä asioita vetytaloudessa

Vetytalouden kasvu edellyttää vetyputkistoja ja kansallisen sekä eurooppalaisen verkon rakentamista.

– Ensin pilottihankkeita, sitten kansallinen infra ja lopulta eurooppalainen verkko, Plit kuvaa. Turvallisuus on ehdoton lähtökohta, koska vety on kevyt ja helposti karkaava molekyyli, mikä vaatii monikerroksisia rakenteita ja tiukkaa regulaatiota. Suomessa toimii vetyklusterin turvallisuustyöryhmä, jossa viranomaiset ja yritykset hiovat yhteisiä linjoja.

– Kaiken lähtökohta on, ettei onnettomuuksia pääse tapahtumaan, Plit korostaa.

Millaiset ovat vetytalouden tulevaisuuden näkymät?

Plit arvioi, että merkittävä loikka tapahtuu vasta vuosina 2028–2030, kun ilmastotavoitteet ja markkinakysyntä pakottavat investointeihin.

– Ensiksi mennään hitaasti, sitten tulee iso hyppäys, hän kuvaa.

Vety ei ole ainoa ratkaisu, joten sähköistämistä kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kuitenkin myös vetyä ja sen jatkojalosteita. Synteettiset polttoaineet ovat keskeisiä erityisesti meriliikenteessä ja ilmailussa.

Fuusioenergia voi olla tulevaisuuden “game changer”, mutta siihen menee Plitin mukaan vielä aikaa.

Vetytalouden merkitys Suomelle?

Plitin mukaan arvoketjun maksimointi on ratkaisevaa, sillä pelkkä vedyn tuotanto ei riitä, vaan sen jatkojalosteet, kuten metanoli ja synteettiset polttoaineet, tuovat suurimman arvon. Hän korostaa myös yhteistyötä Saksan kanssa, sillä maa tulee olemaan suuri vedyn ostaja.

– Meillä on mahdollisuus olla vedyn viejä, mutta se tapahtuu vasta 2030-luvulla, Plit arvioi. Lyhyellä aikavälillä painopiste on investointien uskottavuudessa ja infrastruktuurin rakentamisessa.

Vetytalous ei ole sprintti vaan maraton. Suomella on hyvät lähtökohdat, mutta kilpailu ja investointien epävarmuus tekevät pelistä haastavan. Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti regulaatio, kysyntä ja infra etenevät, ja kuinka Suomi onnistuu hyödyntämään vahvuutensa.

Valtakunnallinen teollisuuden merkitystä ja arvostusta nostava Vuoden teollisuusteko -tunnustus jaettiin 1. lokakuuta Alihankinta 2025 -tapahtuman yhteydessä Tampereella. Palkinnon voitti Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vetylaitos P2X Solutions.

p2x.fi