Suomen talouden näkymät ovat kirkastuneet, ja vienti vetää pk-yrityksiä kasvuun. Syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan optimismi on vahvinta keskisuurissa yrityksissä, teollisuudessa ja voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole vielä päässeet mukaan kasvuun, muistuttaa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Makrotalouden mittarit osoittavat aiempaa myönteisempään suuntaan. Tuotanto, vienti, tilauskirjat ja investoinnit ovat vahvistumassa, ja sekä kuluttajien että yrittäjien odotukset ovat kohentuneet.

– Talouden käänne on tapahtunut, mutta se ei näy vielä samalla voimalla kaikissa yrityksissä. Etujoukko on jo liikkeellä, mutta osa yrityksistä vasta käynnistelee kasvua. Investointiodotukset ovat tässä tärkeä mittari, sillä tämän päivän investoinnit rakentavat huomisen kasvua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Investointiodotusten vahvistuessa Finnvera on varautunut kasvavaan rahoitustarpeeseen miljardin euron investointiohjelmalla.

– Näin pyritään varmistamaan, että kannattavat investointihankkeet eivät jää rahoituksen puutteen vuoksi toteutumatta.

Vienti näyttää kasvun suunnan

Kasvua löytyy tällä hetkellä erityisesti Suomen rajojen ulkopuolelta. Tavaravienti ja teollisuus ovat päässeet kehitykseen vahvimmin kiinni, ja vientiyritysten odotukset ovat myönteisiä. Vaikka työmarkkinoiden kehitys on ollut yhä vaisua, vientikysynnän kasvu leviää vähitellen muualle talouteen alihankintojen, investointien ja kulutuksen kautta.

– Vienti näyttää nyt suuntaa koko taloudelle. Kasvu näkyy jo vientivetoisissa teollisuusyrityksissä, ja vähitellen vaikutukset ulottuvat laajemmin yrityskenttään ja sitä kautta myös kotitalouksiin työllisyyden ja kulutuksen kautta, Kotamäki sanoo.

Yritysten varovaisuus näkyy rahoituksen kysynnässä

Myönteisestä suhdannekäänteestä huolimatta lainaa ottavien yritysten osuus jatkaa laskuaan. Laskun taustalla voi vaikuttaa yritysten varovaisuus, epävarmat kysyntänäkymät sekä kokemus rahoituksen korkeasta hinnasta.

– Rahoitus on kasvun työkalu, mutta yritykset suhtautuvat siihen edelleen hyvin varovaisesti. Nollakorkojen paluuta ei kuitenkaan ole syytä odotella, eikä se olisi toivottavaakaan, sillä nollakorot olisivat todennäköisesti merkki nykyistä heikommasta taloustilanteesta. Olennaisempaa on, että yritykset uskaltaisivat tarttua avautuviin kasvumahdollisuuksiin ajoissa, Kotamäki toteaa.

Pienimmät ja nuorimmat yritykset tarvitsevat täydentävää rahoitusta

Vaikka talouden näkymät ovat parantuneet, pienillä ja nuorilla yrityksillä on edelleen muita enemmän haasteita rahoituksen saannissa. Kotamäen mukaan Finnveran mikroyrityslaina on yksi keino vastata erityisesti pienimpien ja nuorimpien yritysten rahoitushaasteisiin.

– Mitä pienemmästä tai nuoremmasta yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpi julkisen rahoittajan täydentävä rooli on. Finnveran tehtävänä on jakaa riskiä pankkien kanssa ja auttaa rahoituskelpoisia kasvuhankkeita toteutumaan silloin, kun markkinaehtoinen rahoitus ei yksin riitä. Finnveran pienyrityksille suunnatulla mikroyrityslainalla pyritään täydentämään rahoitusmarkkinoita. Näin halutaan varmistaa, että myös pienimmillä yrityksillä on mahdollisuus käynnistää investointeja ja kasvuhankkeita.

Teksti- ja kuvalähde: Finnvera