Humanoidirobotteja testataan tuotantokäytössä laajasti eri puolilla maailmaa. Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan Suomi on jäämässä jälkeen uusimman tuotantoteknologian omaksumisessa. Hän haluaa nostaa esiin humanoidirobottien mahdollisuudet myös Suomessa ja herättää keskustelua niiden roolista tulevaisuuden teollisuudessa.

– Humanoidirobotit alkavat vaikuttaa merkittävällä tavalla viiden vuoden sisällä. Niiden suhteen ollaan nyt suunnilleen samassa pisteessä kuin internetin kanssa oltiin vuonna 1995, jolloin ministerit alkoivat puhua tietoyhteiskuntahankkeista, Linturi sanoi Profession teollisuuden teknologiaa käsittelevässä CxO Industry -tapahtumassa pitämässään esityksessä.

Linturin mukaan Suomessa ei tiedetä, missä maailma humanoidirobottien suhteen menee. Lisäksi Suomessa asiasta ei käydä likimainkaan riittävästi keskustelua. Olemme tyytyneet Suomessa liiaksi siihen, että luulemme olevamme edellä.

Varsinkin autoteollisuus testaa jo paljon humanoidirobotteja. Muun muassa Mercedes-Benz, BMW ja Hyundai käyttävät niitä tehtävissä, joissa ei tarvita kovin suurta nostovoimaa. Myös Kiinassa humanoidirobotteja käytetään koko ajan enemmän.

– Jos siellä ollaan jossain jäljessä, niin ehkä AI:ssa ja oppimisessa, Linturi sanoi.

Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan teollisen tuotannon murros on väistämätön, josta selviämiseen tarvitaan rohkeutta ja kykyä uudistua.

Työn hinta muutosten kourissa

Autoteollisuus on jo nyt automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista. Kun se näkee humanoidirobottien hyödyt, on vain lyhyen ajan kysymys, että niiden käyttöönotto alkaa myös muussa teollisuudessa.

Linturi arvioi, että kun humanoidirobottien valmistus pääsee kunnolla vauhtiin, ne pudottavat teollisen työn hintaa dramaattisesti.

– Toimintakykyinen humanoidirobotti, joka on yhtä älykäs kuin nykyiset kielimallit voi maksaa vaikka 20 000 euroa. Silloin niitä saadaan käyttöön eurolla tunnissa.

Linturi muistutti tapahtuman yleisöä, että humanoidirobottien käyttämättä jättämisen seuraukset ovat helposti laskettavissa.

– Jos te ette käytä robotteja niihin töihin, mihin ne pystyvät vain sen takia, etteivät ne pysty ihan kaikkeen, vaan 80 prosenttiin tehtävistä, teidän henkilökustannukset ovat viisi kertaa liian isot.

– Ja tämä on se syy, miksi Suomi jää jälkeen. Täällä ei tartuta näihin uusiin juttuihin ajoissa, vaan vasta sitten kun muualla on näytetty, että ne oikeasti toimii.

Robotit palveluna

Teollisuuden tyypillisin tuotantotapa, liukuhihna, saattaa osin tulla tiensä päähän. Sen sijaan, että valmistettava asia siirtyy, robotti siirtyy. Myös joustavuus lisääntyy.

– Humanoidirobotit lukevat jokaisen asiakkaan tilaukset ja tekevät tuotantoon tarvittavat muutokset, Linturi sanoi.

Samoin koko koneen tekemän työn ostamisen malli voi muuttua. Teollisuusyrityksen ei tarvitse omistaa humanoidirobotteja, vaan se voi ostaa niiden työpanoksen palveluna.

Myös huolto- ja ylläpitotoiminnot voivat muuttua. Huoltohenkilöä ei välttämättä tarvita paikalle ollenkaan.

– Kun tehtaassa on humanoidirobotti, työkoneen valmistajan asiantuntija voi virtuaalilasien avulla mennä robotin sisään ja tehdä tarvittava toimenpiteet. Hänellä on vain peltipuku yllään.

Lähde: Professio