Keskuskauppakamarin mukaan koulutusjärjestelmää on uudistettava vastaamaan tekoälyn muokkaaman työelämän vaatimuksia. Koulutuksen tulisi vahvistaa erityisesti ajattelua, soveltamiskykyä ja teknologian kriittistä hyödyntämistä. Järjestö esittää, että korkeakoulujen rahoitusta sidottaisiin nykyistä vahvemmin oppimisen laatuun ja valmistuneiden työllistymiseen.

– Tekoäly ei korvaa oppimista, vaan se on osa nykyaikaista oppimista. Siksi sen hyödyntämistä on opetettava ja ohjattava niin, että se vahvistaa ajattelua eikä korvaa sitä. Keskeinen kysymys on, miten koulutus vahvistaa ajattelukykyä maailmassa, jossa tekoäly hoitaa yhä suuremman osan suorittavasta asiantuntijatyöstä, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore kansallinen tekoälyosaamisen viitekehys korostaa, että tekoälyosaaminen on kansalaistaito, joka yhdistää ymmärryksen, kriittisen arvioinnin ja käytännön soveltamisen. Keskuskauppakamarin mukaan tämä tukee tarvetta integroida tekoälyosaaminen osaksi kaikkea oppimista ja työelämävalmiuksia.

– Tekoäly vapauttaa aikaa rutiineista tuottavampaan tekemiseen, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Ilman oikeanlaista osaamista sen potentiaali jää kuitenkin vajaaksi. Siksi koulutusjärjestelmän rooli on nyt ratkaiseva, Pulkkinen sanoo.

Rahoitus sidottava valmistuneiden työllistymiseen

Keskuskauppakamarin mukaan koulutuksen on varmistettava vahva yleisosaaminen, kriittinen teknologian lukutaito sekä kyky oppia ja kehittyä läpi työuran. Korkeakoulujärjestelmää tulee uudistaa myös rakenteellisesti, jotta koulutus vastaa paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Keskuskauppakamari esittää, että korkeakoulujen rahoitusta sidotaan nykyistä vahvemmin valmistuneiden työllistymiseen asiantuntijatehtäviin.

– Jos rahoitus painottaa liikaa valmistumisnopeutta ja suoritettujen opintopisteiden määrää, syntyy helposti tehokkuusajattelu, jolloin samalla tekoälyä käytetään oikaisemiseen eikä oppimiseen. Tekoälyn käytön tulee sen sijaan tukea osaamisen kehittämistä ja arvioinnin laatua, Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamarin mukaan korkeakoulujen laadunvarmistuksessa ja auditoinneissa tulee edellyttää selkeää tekoälypedagogista linjaa. Arvioinnin ei tule perustua pelkästään tekoälyllä tuotettujen vastausten hyväksymiseen, vaan opiskelijan oman ajattelu ja osaaminen on pystyttävä todentamaan.

– Nuorten työllisyyttä ei ratkaista ilman koulutuksen uudistamista. Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja nyt meidän on varmistettava, että nuoret pysyvät muutoksessa mukana – mieluiten sen etulinjassa. Tämä on koko Suomen tuottavuuden ja kasvun edellytys, Pulkkinen sanoo.