Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi 10,7 % edellisen vuoden luvuista. Vuonna 2025 Suomessa myytiin lämpöpumppujärjestelmiä yli 600 miljoonalla eurolla. Suomeen myytyihin 1,9 miljoonaan lämpöpumppuun on investoitu 10 miljardia euroa. Ne tuottavat lähes kolmekymmentä prosenttia koko Suomen rakennusten lämmityksestä. Lämpöpumput ovat valtavirtaa rakennusten erillislämmityksessä, mutta myös kaukolämmön tuotannosta jo 15 % on lämpöpumppuistunut.

Ilmalämpöpumppuja myytiin 96 000 ja siinä oli kasvua 14 prosenttia. Ilmavesi- ja maalämpöpumppuja myytiin kumpiakin 7 000 ja poistoilmalämpöpumppuja 1 700. Pientalojen maalämpö- ja poistoilmalämpöpumput kärsivät eniten rakentamis- ja saneerausalan taantumasta, mikä näkyi 10 prosentin laskuna myynnissä. Ilma-vesilämpöpumppujen myynti säilyi edellisen vuoden tasolla.

Onnistumisia on nähtävissä isoissa lämpöpumpuissa kerrostalo- ja palvelurakennuskohteissa kaukolämmön korvaajina. Sille sektorille myös uudet liiketoimintamallit, kuten lämpöä palveluna, ovat tulleet rytinällä. Myös kauko- ja aluelämmön tuotannossa lämpöpumppupohjaiset ratkaisut yleistyvät vauhdilla. Sekin sektori lämpöpumppuistuu siirtyen fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamisesta hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntäen kohti puhtaampia sähköisiä ratkaisuja.

Lämpöpumppujen vaihtomarkkina uusiin ja tehokkaampiin pumppuihin on myös vahvasti käynnistynyt. Ilmalämpöpumppujen myynnistä jo yli kolmannes on vaihtomarkkinaa.

– Ruotsissa, jossa lämpöpumppubuumi alkoi reilusti Suomea aiemmin, lämpöpumppujen vaihtomarkkina on jo viitisenkymmentä prosenttia, SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kuvailee.

Lämmitys sähköistyy ja lämpöpumppuistuu

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen lämmitykseen ovat lämpöpumput. Ne pystyvät sähköenergian avulla hyödyntämään hyvin tehokkaasti ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin.

Odotettavissa hurjaa kasvua Euroopan lämpöpumppualalle

Euroopassa on tällä hetkellä noin 30 miljoonaa lämpöpumppua. RePowerEU-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen tarvitaan kuitenkin jo vuonna 2030 60 miljoonaa lämpöpumppua.

Suurin haaste alan kasvulle Keski-Euroopassa on yleisimmän lämmitysmuodon kaasun ja sähkön hintasuhde. Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan arvioi, että maailmassa on oltava 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050, jotta lämmitys- ja jäähdytyssektorin ilmastomuutoksen torjumis- ja vihreän siirtymän tavoitteissa pysytään. Jäähdytyksen yleistyminen ja jäähdytystarpeen lisääntyminen tuo lämpöpumppupohjaiselle markkinalle valtavat mahdollisuudet globaalisti ja paikallisesti.

Lähde ja lisätietoja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry www.sulpu.fi