Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä. Edullinen hinta, datakeskukset ja sähkökattilat nostivat sähkön kulutusta, teollisuuden kulutus on vähentynyt.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat edelleen vuoden 2024 aikana. Puhtaan sähkön osuus oli 95 % tuotetusta sähköstä, ilmenee Energiateollisuus ry:n sähkön vuositilastoista. Päästöt ovat vähentyneet noin kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta. Vuodesta 2018 lähtien päästöjen vähenemä on edennyt hyvin tasaisesti kohti nykyistä, alhaista tasoa.

Suurin tuotantomuoto oli edelleen ydinvoima, jolla tuotettiin 39 % sähköstä. Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Tuulella tuotettiin 25 % sähköstä, vedellä vastaavasti 18 %. Tuotantomuotojen häntäpäässä tapahtui myös muutoksia. Aurinkovoiman osuus kohosi lähes puoleentoista prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jäi vähäiseksi. Kaasulla, hiilellä ja öljyllä tuotettiin yhteensä 2,7 % sähköstä, lähinnä kylmimpinä pakkaspäivinä lämmöntuotannon sivutuotteena.

Sähköntuotannon päästöt olivat 1,9 Mt hiilidioksidia. Takavuosina sähköntuotanto oli selvästi suurin päästölähde, mutta ei enää.

– Olimme takavuosina merkittävä päästöjen lähde, mutta nyt roolimme on muuttunut päästöjen vähentämisen mahdollistajaksi, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Odotamme, että sähkön päästöt jatkavat laskuaan tänäkin vuonna. Päästöttömällä sähköllä saadaan muutkin sektorit puhtaiksi, ja uusia investointeja Suomeen, Leskelä jatkaa.

Sähköntuotannossa tehtiin uusia ennätyksiä vuoden 2024 aikana. Sähköntuotannon ennätys 14 369 megawattia syntyi tammikuun 26. päivän aikana. Tuulivoiman tuotantoennätys 6 922 megawattia kirjattiin marraskuun 20., ja aurinkovoiman 783 megawattia kesäkuun 27. päivä.

– Sähköntuotannon painopisteen muutos kaupungeista rannikoille on iso muutos, joka koettelee siirtokapasiteetin rajoja ja samalla tekee osasta kuntayhtiöistä yhä leimallisemmin infra- ja lämpöyhtiöitä, Leskelä toteaa.

– Verkkoinvestoinnit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan paitsi kaupunkien sähkönkäyttäjien, myös vihreän siirtymän mahdollistamien investointien näkökulmasta, Leskelä jatkaa.

Sähkön kulutus nousi 3,4 % edellisestä vuodesta, jolloin korkeat hinnat jossain määrin maltillistivat sähkön käyttöä. Sähkön kulutuksen kasvu painottuu muuhun kuin teolliseen kulutukseen.

Muuta kuin teollista kulutusta nostavat lämpölaitoksissa yleistyneet sähkökattilat ja datakeskusten sähkönkäyttö. Liikenteen sähköistyminenkin vaikuttaa hieman.

Sähkön hinta vaikutti myös kulutukseen. Tukkusähkön keskihinta oli 46 euroa megawatilta, eli 4,6 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja ja sähkön myyjien kuluja. Suomalaisen sähkön hinta laski pitkäaikaisen keskiarvon tuntumaan ja oli kolmanneksi halvinta Euroopassa Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Sähkön nettotuonti kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen, mutta on edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin energiakriisiä edeltävinä aikoina. Sähköä liikkui rajojen yli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Tuonti väheni 10 % ja vienti 30 %.

– Sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa siirtoyhteydet naapurimaihin tulevat yhä tärkeämmiksi, joten Estlink 2 -kaapelin katkaisu on hyvin vakava asia erityisesti Viron, mutta myös oman sähköjärjestelmämme kannalta, Leskelä toteaa. Sähköverkkoinvestointien rooli korostuu kokonaisuudessaan lähivuosina.

– Muuten järjestelmämme on erinomaisessa kunnossa, ja tuotantoa saadaan nopeasti lisää, kunhan tulee kysyntää. Energiajärjestelmänsä puolesta tulevan talouskasvun eväät ovat kunnossa, Leskelä jatkaa.

Lähde: Energiateollisuus ry