Robotiikka ja tekoäly eivät ole enää pelkkää tulevaisuuden visiota – ne ovat jo osa teollisuuden arkea. GIM Roboticsin toimitusjohtaja Jari Saarinen näkee, että suomalainen osaaminen on vahvaa, mutta globaalissa kilpailussa tarvitaan rohkeutta investoida ja kykyä omaksua uutta ajattelutapaa.

– Meillä on paljon osaamista ja hyviä referenssejä, mutta jos emme uskalla investoida, jäämme jälkeen, hän painottaa.

Suomi on monilla aloilla edelläkävijä. Saarinen nostaa esiin esimerkkejä, kuten Sandvikin autonomiset kaivoskoneet ja Kalmarin ratkaisut satamien automatisointiin.

– Meillä on vahva maine luotettavuudesta ja laadusta, mutta myös teknologiajohtajuudesta. Se on se pieni siivu, joka pitää meidät edellä muita, hän sanoo.

Tämä on ollut kilpailuetu, joka on pitänyt suomalaiset yritykset kansainvälisessä kärjessä. Silti valmistavassa teollisuudessa automaation hyödyntäminen ei ole edennyt toivotulla vauhdilla.

Kiinan vauhti huolestuttaa Euroopassa

Kun katse siirretään globaalille tasolle, Kiina investoi automaatioon aggressiivisesti. Saarinen kertoo, että eurooppalaiset toimitusjohtajat ovat huolissaan markkinaosuuksien menetyksestä.

– Kiinassa drive on kova. Siellä investoidaan aivan hävyttömästi automaatioon, ja ympäröivä ekosysteemi tukee sitä. Kun Euroopassa mietitään ensin riskejä, Kiinassa mietitään ensin, mikä voi onnistua, hän kuvaa haastetta.

Tämä asenne, yhdistettynä valtion vahvaan tukeen, tekee Kiinasta kovan kilpailijan, joka pystyy valmistamaan kustannustehokkaasti ja haastamaan hinnalla ja laadulla.

Autonomiset järjestelmät muuttavat tuotantolinjoja

Automaatio on jo mullistanut tehdassuunnittelua.

– Ennen hitsari tiesi, mitä tehdään, nyt suunnittelijan pitää tietää, miten hitsaava robotti toimii, Saarinen sanoo. Joustava automaatio ja älykkäät konfigurointiratkaisut ovat keskiössä, sillä nopeus ja muokattavuus ratkaisevat teollisen kilpailukyvyn.

Tulevaisuudessa ihmisen ja robotin yhteistyö lisääntyy, kun kielimallit ja konenäkö tekevät vuorovaikutuksesta aiempaa luonnollisempaa.

– Kommunikointi laitteiden kanssa tulee koko ajan luonnollisemmaksi, joten se muuttaa koko tuotannon logiikkaa, Saarinen arvioi.

Tekoälyn rooli kasvaa

Tekoäly tuo teollisuuteen uusia ulottuvuuksia. Saarisen mukaan merkittävin muutos liittyy joustavaan automaatioon ja tuotantolinjojen nopeaan konfigurointiin.

– Ne ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, ja tekoäly voi helpottaa niiden hallintaa, hän sanoo. Lisäksi optimointi eri tasoilla parantaa tehokkuutta, ja vuorovaikutus koneiden kanssa muuttuu, kun AR- ja VR-teknologiat yhdistyvät kielimalleihin.

– Kun dokumentaatiota voidaan purkaa ja hyödyntää tekoälyn avulla esim. huoltotilanteissa, se on iso muutos, Saarinen lisää.

Konenäön kehittyminen mahdollistaa osaltaan monimuotoisten kappaleiden käsittelyn ja laadunvarmistuksen aivan uudella tasolla.

Robotit huolehtivat raskaista ja vaarallisista töistä

Robotiikka vähentää tarvetta ihmisten tekemille raskaille ja vaarallisille töille.

– Kaivos on hyvä esimerkki vaarallisisista töistä. Kaivoksen työskentelyolosuhteet ovat kamalat ja koko ajan siellä voi tippua kivi päähän. Kun ihminen voidaan siirtää jatkossa maan pinnalle toteuttamaan kaivoskoneiden etäoperointia – se on valtava parannus, Saarinen painottaa. Samalla ihmisten osaamisvaatimukset siirtyvät suunnitteluun, laadunvalvontaan sekä järjestelmien hallintaan.

Haasteena on kuitenkin turvallisuus ja regulaatio, erityisesti kun robotit siirtyvät ihmisten ympäristöön.

– Alepan kuljetusrobotti ojassa voi olla huvittava juttu, mutta jos sama tapahtuu useiden tonnien painoiselle ihmisiä kuljettavalle laitteelle, se ei ole enää hauskaa, Saarinen muistuttaa.

Tohtori Jari Saarisella on yli 30 vuoden kokemus robotiikan ja automaation tutkimuksesta ja kehityksestä. Saarinen on erikoistunut robottien navigointiin ja paikannukseen, ja hänen uransa juuret ulottuvat Aalto-yliopiston automaatiotekniikan laboratorioon. Saarisen GIM Robotics on suomalainen asiantuntijayritys, joka kehittää liikkuvan robotiikan ratkaisuja ja tarjoaa insinööripalveluita työkonevalmistajille.

www.gimrobotics.fi
[email protected]