Pohjois-Karjalan TE-palvelut järjesti huhtikuun lopussa yleisötapahtuman, jossa sosiaali- ja terveysalan yksityisen sektorin työnantajat kohtasivat työnhakijoita. Mukana olivat myös sote-alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten (Karelia-ammattikorkeakoulu ja Riveria) edustajat.

Tapahtuma oli samalla lähtölaukaus uudenlaiselle työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mallille, jota voidaan soveltaa sote-alan lisäksi muillakin toimialoilla.

Kaikkiin työtehtäviin ei tarvita vuosien koulutusta

– Tavoitteena on madaltaa työllistymisen kynnystä mm. täsmätyökykyisille henkilöille, kertoo työkykykoordinaattori Katja Pippuri Pohjois-Karjalan TE-palveluista.

Täsmätyökykyisen henkilön työ- tai toimintakyvyssä voi olla joitakin rajoitteita, mutta hänellä on kuitenkin osaamista ja ennen kaikkea motivaatiota.

– Kun työntekijän työtehtäviä seulotaan, löytyy yleensä töitä, joita voi tehdä ilman mittavaa koulutusta. Esimerkiksi sote-alalla lähihoitajan ja sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluu usein tehtäviä, joiden hoitamiseen ei tarvita hoitoalan tutkintoa. Hoivakodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä on paljon asioita, joita täsmätyökykyiset voivat hoitaa, kuten asiakkaiden ulkoilutus, vaatehuolto, aterioiden tarjoilu ja niin edelleen, Katja Pippuri kuvailee.

Askel askeleelta työelämään

Yleisötapahtumassa viisi yksityistä sosiaali- ja terveysalan työnantajaa Joensuun seudulta kertoi, millaisia mahdollisuuksia heillä on työnhakijoille, niin ammattilaisille kuin ei-ammattilaisille. Lisäksi Karelia-amk:n ja Riverian edustajat esittelivät sote-alan ammattilaiseksi johtavia opintopolkuja.

– Alalle on mahdollista päästä töihin ilman koulutusta. Ensin voi lähteä keräämään työkokemusta, ja jos ala tuntuu luontevalta, voi ryhtyä opiskelemaan esimerkiksi oppisopimuksella hoiva-avustajaksi tai lähihoitajaksi. Oppisopimus on joustava vaihtoehto ja se nostaa suosiotaan jatkuvasti, kertoo yritys- ja rekrytointipalveluiden asiantuntija Tiina Pakarinen Pohjois-Karjalan TE-palveluista.

Hedelmällistä vuorovaikutusta

Katja Pippurin mukaan kaikki tapahtumassa esittäytyneet työnantajat (Attendo, Mehiläinen, Esperi, Ukonhattu ja Honkalampi-säätiö) kertoivat valmiudesta tarttua haasteeseen löytää työtehtäviä täsmätyökykyisille.

– Hedelmällistä oli nimenomaan aito keskustelu. Työnantajat saivat blokattua paljon sellaisia työllistymisen esteitä, joita työnhakijat olivat ajatelleet heidän kohdallaan olevan olemassa. Tuli oivallus siitä, että työnantajaan saa ottaa yhteyttä ja tiedustella vaikkapa osa-aikatyötä, vaikka oma työkyky ei sataprosenttinen olisikaan.

Tiina Pakarinen kertoo, että tapahtumassa mukana olleille työnantajille työnhakijan ikääkään ei ole este.

– Paikalla oli ilahduttavan monen ikäisiä työnhakijoita. Esimerkiksi yhden työnantajan hoivakodissa on sillä tavalla hauska tilanne, että yksi työntekijöistä on iältään vanhempi kuin monet talon asukkaista.

– Tilaisuuteen tuli n. 80 työnhakijaa ja lisäksi muita aiheesta kiinnostuneita. Suuri osallistujamäärä oli positiivinen yllätys, varaamamme auditorio alkoi jo käydä ahtaaksi. Tässäkin yhteydessä vielä kiitokset mukana olleille työnantajille, kerrassaan huippuporukka, Pakarinen toteaa.

Sote-ala voisi työllistää nykyistä enemmän

Katja Pippuri ja Tiina Pakarinen myöntävät, että sote-alalla työllistämistä hankaloittaa hoitajamitoituksen nykyinen tiukka tulkinta, joka ohjaa työnantajia vastaamaan mitoitusvaatimukseen hoitoalan ammattilaisilla.

– Alan työllistävyys paransi paljon, jos henkilöstörakenne voisi olla monipuolisempi.

– Toisaalta saimme työnhakijoilta palautetta, että ennen yleisötilaisuutta sote-ala ei ollut ihan ykkösvalintana mielessä, mutta työnantajat saivat kiinnostumaan. Osa-aikatyö mahdollistaa esimerkiksi rauhallisen töihin paluun työuupumuksen jälkeen, Katja Pippuri toteaa.

– Halusimme yleisötapahtuman avulla myös kirkastaa mielikuvaa hoiva-alasta hyvänä työllistäjänä. Työnantajat ymmärtävät, että jokaisella ihmisellä on omanlaisensa elämänkaari ja -tilanteet. Joustaminen työajoissa esimerkiksi pienten lasten vanhemmille on pitovoimatekijä. Kun muksut ovat kasvaneet, työnantajalla on käytettävissään kokenut työntekijä, joka voi jälleen ryhtyä tekemään yö- ja viikonloppuvuoroja, Pippuri lisää.

Työnantajat voivat hyödyntää tarjolla olevia työllistämisen tukimuotoja, kuten palkkatukea tai kuntalisää, joka on voimassa lähes kaikissa maakunnan kunnissa. Lisäksi työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea, jos työntekijälle tarvitaan apua työssä toiselta työntekijältä tai yksilöllisiä työvälineitä/kalusteita tai työpaikalla tehtäviä muutostöitä.

– Täsmätyökykyisen työntekijän työnkuva mietitään aina henkilökohtaisesti mukaan lukien työajat ja em. tukiasiat. Työnantajilla on omia toimintamalleja uusien työntekijöiden perehdytykseen, kertoo Katja Pippuri.

Mallia Varsinais-Suomesta

Ajatus työnantajien ja työnhakijoiden saattamisesta yhteen matalalla kynnyksellä on lainattu Varsinais-Suomesta, jossa toimintatapaa käytettiin viime vuonna, kun TYKS ilmoitti vaarana olevan, että osastoja joudutaan sulkemaan työvoimapulan vuoksi.

– Sikäläiset TE-palvelut ryhtyivät kehittämään mallia täsmätyökykyisten potentiaalin hyödyntämiseksi. Ideana oli saada työnhakijat ja työnantajat kohtaamaan ja keskustelemaan. Malli toimi niin hyvin, että TYKSin ei tarvinnut sulkea osastoja, kertoo Katja Pippuri

– Olemme vaihtaneet ajatuksia Varsinais-Suomen työkykykoordinaattorin kanssa ja hioneet mallia Pohjois Karjalaan sopivaksi. Seuraava askel on jalkauttaa toimintamallia Joensuun seudulta muualle maakuntaan sekä myös muille toimialoille.

Työnantajille koosta ja toimialasta riippumatta

Katja Pippuri ja Tiina Pakarinen korostavat, että yrityksen ei tarvitse olla suuri täsmätyökykyisiä työllistääkseen.

– Aivan hyvin kyseeseen voi tulla yksinyrittäjän ensimmäinen uusi työntekijä. Mitä enemmän yrityksiä on mukana, sitä enemmän työmahdollisuuksia löytyy. Tähän toimintamalliin kannattaa tulla mukaan, jos on vähänkin tarvetta osa-aikaiselle työntekijälle. Yhdessä saamme aikaan enemmän.

– TE-palveluiden tarkoituksena ei ole olla työnantajien ja työnhakijoiden välissä, vaan me toimimme järjestäjänä ja mahdollistajana. Esimerkiksi huhtikuun yleisötilaisuudessa työnhakijat saivat lomakkeen täyttämällä pyytää haluamiltaan työnantajilta suoraa yhteydenottoa.

Pyörä pyörimään yhteydenotolla TE-palveluihin

Katja Pippuri ja Tiina Pakarinen ovat yhteyshenkilöitä, joihin saa ilman muuta ottaa yhteyttä, jos yrityksessä – toimialasta riippumatta – on halua ja tarvetta työllistää uusia henkilöitä. Lisäksi Katja ja Tiina muistuttavat, että heidän lisäkseen taustalla toimii TE-palveluiden laaja asiantuntijatiimi, joka hoitaa asiat tiedonhausta viestintään.

– Työnantajan ei tarvitse muuta kuin tulla mukaan avoimin mielin. Mielellämme käymme yrityksessä paikan päällä ja ryhdymme kasvokkain selvittämään yrityksen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Yhteystiedot:
Katja Pippuri, työkykykoordinaattori | [email protected] | 0295 043 187
Tiina Pakarinen, asiantuntija, yritys- ja rekrytointipalvelut | [email protected] | 0295 043 151