Pyydä tarjous

Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman energiaremontteja – otollinen aika toimia on juuri nyt

Energiaremontin ei tarvitse tarkoittaa jättimäistä rakennushanketta. “Paljon voidaan tehdä säätämällä lämmitysjärjestelmää tai vaihtamalla lämmitysmuotoa”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.
Energiaremontin ei tarvitse tarkoittaa jättimäistä rakennushanketta. “Paljon voidaan tehdä säätämällä lämmitysjärjestelmää tai vaihtamalla lämmitysmuotoa”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.
28.12.2022 | Yrityselämässä tapahtuu, Rakentaminen

Tausta. Rakennetulla ympäristöllä ja siihen tehtävillä muutoksilla on valtava merkitys sekä päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa että energian ja kustannusten säästämisessä.

  • Yli 30 % Suomen kokonaispäästöistä tulee rakennetusta ympäristöstä.
  • Käytönaikainen energiankulutus tuottaa yli 75 % rakennetun ympäristön päästöistä.

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen: “Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ilman energiatehokkuuden selvää parantamista sitä ei millään pystytä saavuttamaan. Samoilla toimenpiteillä voidaan vastata myös kohoaviin energiakustannuksiin.”

Miten? Energiatehokkuutta voidaan lisätä uudistamalla vanhaa tai rakentamalla uutta käyttöikänsä lopussa olevan rakennuskannan tilalle.

“Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuskorjaukset ovat näistä selvästi merkittävämpi tapa.”

Käytännössä? Rakennuksen energiatehokkuutta ja -taloutta voidaan parantaa

  • sopeuttamalla lämmitystä käyttötarpeen mukaan
  • paikan päällä tuotetulla vähäpäästöisellä energialla (lämpöpumput, aurinkopaneelit)
  • lämmön talteenottoratkaisuilla
  • vaihtamalla lämmitysmuoto energiatehokkaammaksi
  • rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten eristämisellä ja ikkunoiden parantamisella
  • lisäämällä automaatiota
  • ohjaamalla rakennuksen käyttäjiä vähentämään energiankulutusta.

“Kyse ei aina ole suuresta ja pelottavasta rakennushankkeesta, vaan paljon voidaan tehdä asukkailta näkymättömissä säätämällä lämmitysjärjestelmää tai vaihtamalla lämmitysmuotoa.”

Tukea tarvitaan. Tällä hetkellä energiaremontteja tuetaan ainakin

  • ARAn energia-avustuksilla
  • kotitalousvähennyksen kautta ja
  • öljylämmityksestä luopumisen tuella.

“Nykyinen energian hinta patistaa jo itsessään merkittävässä määrin energiaremontteihin, mutta myös valtion tukia tarvitaan paljon lisää, kun pitää saada aikaan nopeita toimia päästöjen vähentämiseksi.”

Suuria vaikutuksia. Vuorinen: “Päästövähennystavoitteisiin ei päästä millään yksittäisellä tempulla tai yhden toimialan toimilla. Rakennusten rooli on kuitenkin erittäin merkittävä. Niistä löytyy melko pieninkin investoinnein huomattavaa päästövähennys- ja energiansäästöpotentiaalia.”

EU:kin patistelee energiaremontteihin – energiatehokkuus on pian yksi tärkeimmistä rakennuksen arvon mittareista

EU:ssa on käynnissä ja suunnitteilla useita ohjelmia ja uusi direktiivi, joilla korjausrakentamista pyritään lisäämään.

Pekka Vuorinen: “Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta tiedossa on, että korjausrakentamisen tavoitteet tulevat kiristymään merkittävästi.”

  • Vaatimuksia on tulossa kaikille rakennustyypeille.
  • Olemassa oleva rakennuskanta on korjattava uudisrakentamisen tasoon, jos se on teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa.

“Vuoteen 2050 mennessä rakennuskannan koko EU-alueella on oltava ‘päästötöntä’. Tähän tavoitteeseen jokaisen jäsenvaltion on löydettävä omat polkunsa.”

Erilaiset lähtökohdat. Rakennusten energiatehokkuuden lähtökohdat vaihtelevat suuresti. ARAn energiatodistusrekisterin perusteella

  • 2000-luvulla rakennetut rakennukset kuluttavat energiaa noin puolet verrattuna 1900-luvun puolella rakennettuihin
  • parannusta on tapahtunut erityisesti talotekniikassa, eristämisessä ja tiiveydessä.

Tehokkuus tuo arvoa. Energiaratkaisuilla on suuri vaikutus paitsi päästöihin myös käyttökustannuksiin.

“Energiaa haaskaava rakennus tulee tällä hetkellä käyttäjilleen järkyttävän kalliiksi.”

Energiatehokkuus vaikuttaakin jo erittäin merkittävästi rakennuksen käyttökuluihin ja sitä kautta sen arvoon. “Kiinteistösijoitusmarkkinoilla pohditaan jo rakennuksen resilienssiä:

  • Miten rakennus sopeutuu muuttuvaan ilmastoon?
  • Ylilämpeneekö rakennus tai sijaitseeko se tulva-alueella?
  • Millainen on sen energiatehokkuus?”

Aika toimia. Nousevat käyttökustannukset ja kiristyvät päästövaatimukset korostavat energiaremonttien kiireellisyyttä ja tarpeellisuutta.

“Energiaremonttien määrä pitäisi käytännössä vähintään kaksinkertaistaa, jotta päästäisiin edes jollain tavalla perustavoitteisiin päästöjen osalta. Tällä hetkellä remontit ovat myös teettäjilleen taloudellisesti erittäin kannattavia.”

Teksti- ja kuvalähde: Rakennusteollisuus