Väylärahoitus on viisainta jättää ulkopuolelle hallituksen etsiessä kohteita valtiontalouden sopeutustoimille.

– Etenkin perusväylänpito on ollut leikkausten ja supistusten kohteena valtaosan 2000-lukua – siitä on siis säästetty jo vuosiksi eteenpäinkin. Uudet leikkaukset sinetöisivät heikkenevän infran kierteen, josta irti pyristely tulevaisuudessa olisi erittäin kallista ja jopa mahdotonta, RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö varoittaa.

Väylien osalta säästöt on jo säästetty, RT:n Paavo Syrjö toteaa. Siitä kertoo muhkea korjausvelka, joka on Väyläviraston mukaan jo yli 4,2 miljardia euroa.

Perusväylänpidon rahoitus on ollut Suomessa riittämätöntä lähes koko 2000-luvun. Samaan aikaan rahoituksen ostovoima on vähentynyt.

Yhtenä rahoituksen riittävyyden mittarina on pidetty päällystysmäärärahoja. Pari vuotta sitten teitä päällystettiin vähiten 60 vuoteen. Sitä ennen noin 15 vuoden ajan päällystettiin keskimäärin 3000 kilometriä vuodessa, kun korjausvelan pysäyttäminen edellyttäisi 4000:tta kilometriä.

– Petteri Orpon hallituskaudella krooniseen alibudjetointiin saatiin viimein stoppi ja korjausvelan kasvu jäihin teiden osalta. Todellisuudessa työmaa on kuitenkin vasta alussa. Esimerkiksi rataverkon korjausvelka on pitkälti vielä ratkaisematta, Syrjö muistuttaa.

– Leikkausten sijaan kannattaisi etsiä keinoja löytää lisärahoitusta. Yksi kustannustehokas kohde olisi infran tutkimusohjelma. Tiukkojen määrärahojen ja osaajavajeen aikakaudella tarvitaan keinoja tehostaa rakentamista entisestään. Jo viiden miljoonan vuosi-investointi infran TKI-ohjelmaan loisi pohjaa uusille innovaatioille.

Suora vaikutus turvallisuuteen, tavarakuljetuksiin ja työllisyyteen

Liikenneinfran laiminlyönti näkyy tieltäsuistumisina, peräänajoina ja tasoristeysturmina. Harvaanasutulle ja hajautuneesta teollisuudesta riippuvaiselle Suomelle toimiva väyläverkko on myös elinvoiman lähde. Esimerkiksi yrityksille ylivoimaisesti tärkein tekijä tavarankuljetuksissa on perusväylänpidon tehostaminen, kertoo Traficomin saavutettavuuskysely (2022).

Liikenneleikkaukset heikentävät työllisyyttä ja talouskasvua. Kotimarkkina- ja työvoimavaltaiseen rakennusalaan käytetyt eurot leviävät laajasti talouteen. Miljoonan euron sijoitus tuo 11–14 henkilötyövuotta. Yksin liikenneinfraan käytetystä rahasta yli kolmannes palautuu yhteiskunnalle veroina ja maksuina. Hyvä infra mahdollistaa investoinnit ja kasvun kasvukeskuksissa ja alueilla. Leikkaukset taas kurittavat koko rakennussektoria, jonka työllisyystilanne on valmiiksi heikko.

– Hallitus on nyt oikealla tiellä. Paluu pomppuilevaan perusväylänpidon rahoitukseen olisi yhteiskunnallemme myrkkyä. Rahahanoja kiristämällä infran korjaustarpeet eivät katoa: päinvastoin, nurkan takana odottaa entistä vaikeampi ja kalliimpi remontti, Syrjö sanoo.

Lähde Rakennusteollisuus RT ry