Lämmityskausi on alkamaisillaan ja talvikelit edessäpäin. Toimivat talotekniset järjestelmät pitävät lämmityskustannukset aisoissa sekä sisäilman oikean lämpöisenä ja laadullisesti hyvänä.

LVI-Tekniset-Urakoitsijat ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkisen mukaan nykyaikainen talotekniikka rinnastuu muihin teknisiin järjestelmiin, joiden toimintakunnon varmistamisessa suunnitelmallinen huolto on aivan keskeinen tekijä.

- LVI-järjestelmissä ei ole juurikaan osia, joita olisi rasvattava tai kiristettävä. Sen sijaan LVI-järjestelmien huolto keskittyy toimintakunnon tarkkailuun ja tarvittaviin säätötoimenpiteisiin. Toki joskus jokin laitekin on uusittava, mutta sekin on parempi tehdä säännöllisten tarkastusten kautta kuin odottaa niiden rikkoutumista, Juha-Ville Mäkinen selvittää.

- Korostan suunnitelmallisuutta ja ennakoivaa asennetta. Kun LVI-järjestelmien toimintakunto alkaa laskea, kuluu varsin pitkä aika ennen kuin koko järjestelmä pysähtyy. Koko tämän ajan kulutetaan turhaan energiaa tai käyttövettä ja lisäksi lopulta saadaan aikaan paniikkitilanteessa tehtävä korjaus, joka ei varmasti ole se halvempi työtapa.

- Nykyisin LVI-järjestelmien osalta korostetaan energian kulutuksen ja käyttökustannusten laskemista, mutta itse näen yhtä tärkeänä tilojen käyttömukavuuden. Säännöllisellä huollolla varmistetaan myös terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto sekä asuin- että työtiloissa,Mäkinen määrittelee.

Vaihtoehtoiset, ympäristöystävälliset lämmitystavat kasvattavat osuuttaan

Kiinteistökustannukset nousevat vuosi vuodelta. Valtaosan kustannuksia vie kaukolämpö ja sähkölämmitys. Vaihtoehtoiset, ympäristöystävälliset lämmitystavat ovat kasvattaneet osuuttaan viime vuosina, sillä järjestelmät ovat kehittyneet ja investointihinnat laskeneet.

- Meillä on viime aikoina puhuttu julkisuudessa paljon lämmön tuotannosta. Lämpöpumppuja tarjotaan usein ratkaisuksi ja ihan hyvä niin. Itse ajattelen, että myös lämmön jakoa pitäisi tarkastella vähintään yhtä paljon. Rakennuksen lämmityskustannuksiin voidaan usein vaikuttaa huomattavastikin lämmitysverkoston perussäädöllä ja erilaisilla huonetermostaateilla. Tehokaskaan lämmöntuotanto ei auta, jos samalla hyöty hävitetään kehnosti toimivalla lämmön jaolla, Mäkinen toteaa ja jatkaa:

- Luultavasti suurin säästö syntyy kuitenkin käyttötottumusten kautta. Tiloja ei tarvitse lämmittää täydellä teholla, jos niissä ei ole käyttöä. Pienillä muutoksilla lämpötiloissa voidaan säästää paljonkin myös käytön aikana. Tässä ei pidä kuitenkaan innostua liikaa, TV:tä pitää voida katsella ilman pipoa päässä.

- Lämmityskustannusten laskemisessakin pätee tarve suunnitelmallisuuteen. Tarvittava lämpötilataso ja erilaiset käyttöajat on tiedostettava ja päätökset tehtävä niiden perusteella. Tilojen käyttäjätkin on saatava mukaan keskusteluun, koska viime kädessä he tietävät, milloin mukavuus alkaa kärsiä liikaa.

LVI-suunnittelun hallinta edellyttää monialaista osaamista

LVI-alalla täytyy kehittää yhä enenevässä määrin energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tekniikoita ja laitteistoja. Mäkisen mukaan laitteet itsessään ovat jo nykyisin riittäviä energian käytön optimointiin.

- Perusasiat ovat kunnossa, jos rakennuksesta löytyvät patteritermostaatit, linjasäätöventtiilit ja lämmitysautomatiikka, jotka ovat myös toimintakunnossa. Energiatehokkuus riippuu enemmänkin laitteiden ja järjestelmän käyttämisestä. Säätöjen ja asetusarvojen on oltava laskettuna sekä oikein asetettuna. Toimintakuntoa ja käytetyn energian määriä on myös seurattava.

- Tulevaisuudenkin osalta uskon, että uudet laitteet ja järjestelmät hoitavat saman kaltaisia tehtäviä kuin nykyisetkin. Muutoksia luultavasti tulee kuitenkin siihen, miten järjestelmät itsessään seuraavat tilojen olosuhteita ja optimoivat käyttöön tuotavan energian määrää, Mäkinen arvioi.

LVI-alan oppilaitoksista työelämäkumppaneita - uusi yhteistyömalli parantaa tutkintojen laadunvarmennusta ja lisää yritysyhteistyötä

Energiatehokkuus, ilmastonmuutos ja vaatimukset sisäilman laadulle lisäävät työtä kaikilla rakentamisen saroilla, varsinkin LVI-alalla. Koulutuksen kehittäminen ja peruskoulutuksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

LVI-TU käynnisti viime maaliskuussa LVI-työelämäkumppani -oppilaitos-yhteistyömallin, jossa LVI-alan koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja tutkintojen laatua varmistetaan

- LVI-työelämäkumppani -oppilaitos on sitoutunut työssäoppimisen ja näyttöjen osalta noudattamaan tiettyjä laatunormeja. Toiminnan keskiössä on paikallisesti tehty yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kesken. Nyt mukaan on lähtenyt noin 25 oppilaitosta eri puolilta Suomea, jota pidämme oikein hyvänä tilanteena, Mäkinen kertoo ja jatkaa:

- Kaikkien isoimpien kaupunkien osalta osallistuminen on todella kattavaa. Mukana olevien oppilaitosten kanssa olemme juuri aloittaneet työn yhteisten tulkintojen laatimiseksi. Olemme myös valmistelemassa suosituksia yhdenmukaisiksi toimintamalleiksi työssäoppimisen ja näyttöjen osalta.

- Turun alueella toiminta on ollut aktiivista. Turussa on aloitettu alakohtainen osaamistarpeiden ennakointityö, jossa arvioidaan tulevia työvoiman määrällisiä ja laadullisia tarpeita. Turun ammatti-instituutti, Turun aikuiskoulutuskeskus ja Turun ammattikorkeakoulu tekevät tätä työtä yhdessä sekä tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Turkua pidetään tältä osin yhtenä kansallisista edelläkävijöistä, Juha-Ville Mäkinen toteaa tyytyväisenä.

www.lvi-tu.fi