Nopein rahtireitti Suomesta Keski-Eurooppaan
09.05.2021 | Yrityselämässä tapahtuu
Vuonna 2019 Hangon satama oli Suomen neljänneksi suurin kaupallinen satama, jonka toimialoja ovat traileri- ja rekkaliikenteen, metsäteollisuuden viennin sekä autojen maahantuonnin lisäksi lähitulevaisuudessa merkittävästi lisääntyvä bulk-liikenne. Eurooppaan nopeimman reitin tarjoavan sataman merkitys on Suomen valtion huoltovarmuudenkin näkökulmasta erittäin tärkeä. – Hangon satama on yksi Suomen huoltovarmuuden tukipilareista, koska olemme hyvin vahvasti keskittyneet linjaliikenteeseen ja Euroopan sisäiseen liikenteeseen. Mm. Saksan liikenne on meille tärkeää ja Euroopan liikenne yleensäkin. Saksan liikenne on ollut huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeässä roolissa koko koronakriisin ajan. Eurooppaan suuntautuneen linjaliikenteen osalta volyymissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2019 tilanteeseen, Hangon sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo. Kolme eri toimintoihin profiloitunutta satamaa – Meidän pääsatama on Hangon Länsisatama, joka on samalla suurin satamamme. Länsisataman kautta kulkee 85 % koko liikenteestä. Ulkosatama on Suomen suurin autosatama, joka käsittelee normaalitasolla noin 100 000 autoa vuodessa. Koverhar on keskittynyt puolestaan irtotavaran käsittelyyn, Ahlvik kertoo. Asiakaskuntaan kuuluvat periaatteessa kaikki Suomen ja Euroopan välisessä liikenteessä toimivat huolinta- ja kuljetusliikkeet. – Metsäteollisuus on meille erittäin tärkeä asiakas, kuten myös perinteinen teollisuus, teknologiateollisuus sekä kauppojen keskusliikkeet. Sataman erityispiirteisiin kuuluu se, että tuonti- ja vientitoiminta ovat hyvin tasapainossa. Satamaliikenteestä suunnilleen puolet on tuontia ja puolet vientiä. Koverhar kehittyy lähitulevaisuudessa merkittäväksi bulk-satamaksi Koverharin sataman bulk-liikenne aloitettiin vuonna 2019 ja kehitys on kuitenkin ollut ihan oikean suuntaista, vaikka vuoden 2020 tavoitteista jäätiinkin. –Valtio on tehnyt viime vuonna päätöksen sähköistää Hanko-Hyvinkää-radan, joka tukee Koverharin sataman edelleen kehittämistä. Radan sähköistyspäätöksen myötä olemme joulukuussa 2020 jättäneet vesilupahakemuksen Koverharin laajentamiseksi. Laajennus tulee käsittämään syvälaiturin ja syväväylän, jotka valmistuvat 2023–2024 vuodenvaihteessa, yhtä aikaa Hanko-Hyvinkää-radan sähköistyksen kanssa. Vesiluvan saaminen kestää vuoden verran ja uskoakseni saamme päätöksen vielä tämän vuoden loppupuolella. Myönteinen päätös tulee viemään Koverharia merkittävästi eteenpäin, Ahlvik toteaa. Laajennuksen yhteydessä Korverhariin tulee rakentumaan noin 300 metriä pitkä syvälaituri, joka mahdollistaa periaatteessa Panamax-luokan laivojen satamaan tulon. Koverharissa käsitellään kaikenlaista bulkkia, mm. antrasiittia, rautaromua, hiiltä, haketta sekä pyöreää puuta. – Jatkossa bulkkia voidaan käsitellä nykyistä paljon suuremmissa määrin. Koverharin kehittäminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat Ahlvikin mukaan periaatteessa lähes rajattomat, sillä aluetta ympäröi noin 600 hehtaarin maa-alue, joka tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia niin teollisille kuin muunkin tyyppisille toimijoille. – Täällä on varmasti Suomenlahden viimeinen kolkka, missä on mahdollista kehittää laajamittaista satamatoimintaa. Ahlvik kertoo, että Koverharin satama-alue on saanut uuden asemakaavan, myös YVA on tehty sataman toiminnalle ja uuden ympäristöluvan käsittely on vireillä. – Kaupunki omistaa ympäröivän 400 hehtaarin maa-alueen, ja on tekemässä sinne kaavan, joka mahdollistaa teollista toimintaa. Kaava tulee valmistumaan lähikuukausina. Runsaasti säännöllistä linjaliikennettä Saksassa Lübeck ja Rostock ovat Hangon sataman pääsatamakumppanit. Myös Puolan linjaliikenne, Hangosta Gdyniaan, on tiheintä koko Suomessa. – Meiltä on 10 lähtöä viikossa Saksaan, Antwerpeniin ja Paldiskiin kolme kertaa viikossa, Tilburyyn ja Pietariin kaksi kertaa viikossa, myös Halmstadiin, Malmöhön ja Zeebruggeen on viikoittaisia lähtöjä. Hangon satamassa käy noin 30 alusta viikossa ja vajaa 2000 alusta vuositasolla. – Olemme edelläkävijä tietoteknisten ratkaisuiden puolella ja kehitämme voimakkaasti sataman tietojärjestelmiä, kuten porttijärjestelmiä sekä tunnistautumista yhdessä satamaoperaattoreidemme kanssa. Hangon satama on auki 24/7, vuoden jokaisena päivänä, joten satama-alueelle pääsee aina, kunhan vaaditut asiakirjat ovat kunnossa. Traileri- ja rekkaliikenne on säilynyt normaalilla tasolla – Pohjanmeren liikenteessä, Englantiin ja Benelux-maihin, tavaravirrat ovat olleet suunnilleen normaaleja. Kumipyörä, eli traileri- ja rekkaliikenne jotka ovat meidän päätuotteita, ovat sujuneet lähes normaalilla tasolla, eikä koronaepidemia ole vaikuttanut niihin, Ahlvik kiittelee. Kevään koronarajoitukset, rajojen kiinni menot sekä Euroopan autotehtaiden sulkemiset ovat näkyneet myös Hangon sataman volyymeissa, koska Hanko on Suomen suurin uusia autoja käsittelevä satama. – Olemme jääneet vuoden 2019 tilanteesta aika selvästikin. Muutos painottui lähinnä kevääseen ja alkukesään, jonka jälkeen tilanne on parantunut lähes normaaliksi. Varustamoille suunnatuista tukitoimista negatiivisia vaikutuksia – Kun valtion huoltovarmuuskeskus lähti tukemaan tiettyjä varustamoita Viron liikenteessä, meidän satamaan liikennöinyt tanskalainen varustamo joutui lopettamaan reitin liikennöinnin kokonaan, koska vapailla markkinoilla kilpaileminen muuttui mahdottomaksi. Ahlvik kertoo, että tukipäätöksissä tehtiin linjanveto, jossa matkustaja-aluksille myönnettiin tukea, mutta ropax-alukset jäivät ilman. Vaikka puhutaan huoltovarmuuden ylläpidosta, eli että kauppa ja teollisuus pystyisivät toimimaan, tuet menivät käytännössä ravintola-alalle. Rahtia varten rakennetuissa ropax-rahtialuksissa on selkeästi suurempi rahtikapasiteetti, kuin matkustaja-aluksissa, jotka on rakennettu pääasiassa ihmisten kuljettamiseen. Markkinoilla nämä toimijat kilpailivat kuitenkin samoista rahdeista. Alhvik harmittelee merkittävää tavaravirran vähenemistä, joka valtion päätöksestä aiheutui Hangon satamalle. – Jos verrataan nykyistä tilannetta 2019 vuoden tilanteeseen, puhutaan useiden satojen tuhansien tonnien rahdin menetyksestä, joka on kannaltamme erittäin merkittävää. Tavaravirta jonka valtion tukipäätösten takia menetimme, on siirtynyt nyt toisille varustamoille ja sitä kautta toisiin satamiin. Ymmärrän toki perustelut, että matkustaja-alukset, suomalaiset liput ja varustamot saivat tukea, mutta jollakin tavalla se olisi voitu järjestää niin, että avoin kilpailu olisi säilynyt markkinoilla. Artikkeli on julkaistu Helsingin Yritysmaailma -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?