Yritykset kärsivät osaavan työvoiman pulasta heikkenevästä suhdannetilanteesta huolimatta. Pohjois-Savossa tarve on vielä muuta maata akuutimpi. Osaajapula on kasvun ja kehittymisen este monissa yrityksissä.

Talouden heikkenevästä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista, selviää kauppakamarien tuoreesta kyselystä. Keskuskauppakamarin mukaan osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan osaajapula vaivaa yrityksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa, vaikeuttaen yritysten toimintaa ja tyrehdyttäen kasvua. Keskuskauppakamari varoittaa, että mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden alkaessa ja se tulee jarruttamaan myös Suomen talouskasvua.

Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan valtakunnallisesti yrityksistä noin 70 prosentilla ja Pohjois-Savossa peräti 73 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Osaajapula ei ole juurikaan helpottanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna, vaikka Suomi on liukunut heikkenevään suhdannetilanteeseen ja pahimmillaan jopa kohti taantumaa.

Tulokset selviävät kauppakamarien toteuttamasta kyselystä, johon vastasi lähes 1800 yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen.

– Osaajapulasta uhkaa tulla krooninen ongelma Suomelle. Vaikka Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat sysänneet Suomen talouden heikkenevään suhdanteeseen, ei yritysten osaajapula helpota. Edelleen valtaosalla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. Tämä viesti on otettava vakavasti ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Yrityksistä noin puolet arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja noin 71 prosenttia, Pohjois-Savossa 76 prosenttia arvioi rekrytointitarpeen kasvavan 2–3 vuoden aikajänteellä. Vuosi sitten toteutettuun kyselyyn verrattuna lähitulevaisuuden rekrytointitarve on pienentynyt, mutta 2–3 vuoden aikajänteellä muutosta ei juuri ole.

Yritykset pitivät tärkeimpinä syinä rekrytointihaasteisiin hakijoiden riittämätöntä määrää (valtakunnallisesti 53 %, Pohjois-Savossa yli 63 %), kiristynyttä kilpailua työntekijöistä (46 %, Pohjois-Savossa liki 52 %) sekä hakijoiden vähäistä työkokemusta (43 %). Myös hakijoiden soveltumaton koulutus (25 %) ja työn vastaanottamisen kannustinloukut (16 %) nähtiin isoina haasteina rekrytoinnille.

– Pohjois-Savossa tarve on vielä muuta maata akuutimpi. Osaajapula on kasvun ja kehittymisen este yrityksissä. Olemme vahva teollisuusalue ja meillä on krooninen pula erityisesti ammatillisen tason osaajista tekniikan alalla. Työvoimapula vaivaa erityisesti myös palvelu- sekä IT-aloja. Tarvitsemme vahvan strategian ja toimeenpanon osaamisperusteiseen maahanmuuttoon. Lisäksi meidän pitää vielä paremmin huolehtia siitä, että jokainen nuori kouluttautuu ja ohjautuu työuralle, ja että oppiminen jatkuu koko työelämän, korostaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

Ammatillisista osaajista on kovin pula

Kyselyn mukaan yrityksillä on kovin pula ammatillisista osaajista. Peräti 55 prosenttia yrityksistä tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia tarvitsee eniten 28 prosenttia vastanneista yrityksistä ja yliopistosta valmistuneita 14 prosenttia. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin tarve on tekniikan alan, IT-alan, palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden osaajista.

Valtosen mukaan osaajapulasta puhuttaessa keskustelu keskittyy liikaa korkeasti koulutettuihin huippuosaajiin. Heitäkin toki tarvitaan, mutta ammatillisten osaajien saatavuuden parantamiseksi tarvitaan toimia heti. Keskuskauppakamari näkee keskeisenä ratkaisuna työntekijöiden maahanmuuton vauhdittamisen.

– Hallitus on pyrkinyt edistämään maahanmuuttoa, mutta toimet ovat kohdistuneet pääasiassa huippuasiantuntijoihin. Duunaripuoli on unohtunut kokonaan, vaikka juuri sinne yritysten suurin tarve kohdistuu. Työntekijöiden maahanmuuttoon saadaan vauhtia luopumalla saatavuusharkinta-järjestelmästä. Avataan ovet Suomeen ja toivotetaan ulkomaalaiset työntekijät tervetulleiksi, sanoo Valtonen.

Kyselyssä tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi yritykset pitävät koulutuksen sisältöjen kehittämistä paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi, työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä. Myös koulutusmäärien lisääminen ja työvoiman liikkuvuuden lisääminen maan sisällä saavat yrityksiltä kannatusta.

Väestörakenteen muutos pahentaa osaajapulaa entisestään

Kyselyn tulokset antavat vahvasti viitteitä siihen, että osaajapula ei enää seuraa entiseen tapaan talouden suhdannevaihteluita. Pula osaavasta työvoimasta näyttää olevan voimakasta myös vallitsevan heikkenevän suhdannetilanteen aikana eikä eroa vuoden takaiseen noususuhdanteeseen juuri ole. Tätä selittää osaltaan Suomen väestörakenteen muutos, mikä johtaa työikäisen väestön merkittävään vähentymiseen.

– On merkillepantavaa, että osaajapula ei näytä helpottavan talouden heikkenevän suhdannetilanteen aikana, vaikka tyypillisesti tällaisissa tilanteissa työvoiman kysyntä on alentunut ja työttömyys kasvanut. Tämä pistää miettimään, kuinka isoissa ongelmissa me olemme, kun nousukausi taas jossain vaiheessa alkaa? Yritykset ajautuvat pahoihin ongelmiin, mikäli toimia osaajapulan ratkaisemiseksi ei tehdä nopeasti, Valtonen sanoo.

Kyselyn avoimissa vastauksissa sadat yritykset kertovat, että ne eivät pysty enää vastaamaan kysyntään osaajapulan vuoksi, yritysten aukioloaikoja joudutaan supistamaan ja tukitoimintoja joudutaan jopa siirtämään pois Suomesta. Vastauksissa esille nousee myös huoli nykyisten työntekijöiden kuormituksesta osaajapulan vuoksi.

Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1780 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea. Pohjois-Savosta kyselyyn vastasi 88 yritystä.