Sosiaali- ja terveysalalla kohdataan päivittäin haastavia tilanteita. Asiakas saattaa reagoida odottamattomalla tavalla tapaamisen aikana tai hyvin alkanut vuorovaikutus voi äkillisesti katketa. Tällaisissa hetkissä työntekijän on usein nopeasti arvioitava, mistä tilanteessa on kyse ja miten siihen tulisi vastata.

Haavoittavien kokemusten vaikutus asiakastyöhön

Aiemmat haastavat tai kuormittavat elämänkokemukset voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin yksilöt rakentavat luottamusta suhteessa toisiinsa tai kokevat olonsa turvalliseksi. Nämä kokemukset eivät useinkaan näy tavallisissa kohtaamisissa, mutta aktivoituvat erityisesti haastavissa tai kuormittavissa tilanteissa.

Traumatietoinen lähestymistapa tarjoaa asiakastyöhön näkökulman, jossa käyttäytymistä tarkastellaan aiempien elämänkokemusten kautta. Kyseessä ei ole terapiasuuntaus, vaan tapa suhtautua myötätuntoisemmin toisiin sekä halu ymmärtää käyttäytymisen taustalla mahdollisesti vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä.

Jos asiakas jättää toistuvasti saapumatta sovituille käynneille, tilanne voidaan helposti tulkita haluttomuutena sitoutua yhteistyöhön, motivaation puutteena tai haastavana käytöksenä. Tulkinta on ymmärrettävä, mutta taustalta voi löytyä paljon muutakin. Asiakas on mahdollisesti kokenut, ettei ole tullut kuulluksi, ymmärretyksi tai kohdatuksi omista lähtökohdistaan käsin. Auttamistyön kentälle kohdistuneet aiemmat pettymykset tai luottamuksen tunteen rapiseminen voivat estää avun vastaanottamisen, vaikka tarjottu palvelu olisi asiakkaalle sopivaa tai oikea-aikaista.

Traumatietoisuuden ytimessä korostuvat vuorovaikutuksen peruslähtökohdat: tulenko nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni, kohdellaanko minua kunnioittavasti ja koenko oloni turvalliseksi muiden seurassa. Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että monilla ihmisillä on taustalla haavoittavia kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa tunteiden säätelyyn, vuorovaikutukseen ja kykyyn vastaanottaa apua. Traumatietoisuus tarjoaa uudenlaisia näkökulmia siihen, miksi yhteistyö ei aina näyttäydy asiakkaalle turvallisena vaihtoehtona tai mahdollisena vastaanottaa juuri tässä hetkessä.

Työntekijän kohtaama emotionaalinen kuormitus

Sosiaali- ja terveysalan emotionaalinen kuormitus ei rajoitu ainoastaan asiakkaan kokemuksiin. Myös työntekijä voi kuormittua kohdatessaan päivittäin voimakkaita tunteita, hädän kokemuksia ja turvattomuutta ilman riittäviä välineitä näiden käsittelyyn. Tunteet tarttuvat helposti yksilöstä toiseen ja pitkäkestoinen, käsittelemätön tunnekuormitus siirtyy huomaamatta työpäivästä vapaa-aikaan. Tällöin puhutaan sijaistraumatisoitumisesta tai myötätuntouupumuksesta.

Myötätuntouupumuksessa asiakkaan vaikeat ja traumaattiset kokemukset siirtyvät työntekijän kannettavaksi. Kyseessä on luonnollinen reaktio epäluonnolliseen tilanteeseen, kuten toistuvaan ja voimakkaaseen henkiseen kuormitukseen. Osa työntekijöistä on myötätuntouupumukselle alttiimpia kuin toiset. Työhyvinvoinnin kannalta olennaista on työntekijän oman kuormituksen tunnistaminen.

Traumatietoinen lähestymistapa pyrkii lisäämään työyhteisöjen hyvinvointia. Sen tavoitteena on tehdä työstä turvallisempaa, sujuvampaa ja vaikuttavampaa kaikille osapuolille. Työntekijöiden tunnekuormitus vähenee, kun tilanteita opitaan jäsentämään uudella tavalla.

Traumatietoisuus käytännön asiakastyössä

Traumatietoinen työote edellyttää myötätuntoista kohtaamista ja läsnäoloa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi rauhallista reagointia yllättävässä tilanteessa, asiakkaan kokemuksen sanoittamista tai tunteiden nimeämistä. Turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa myös pienillä, sanattomilla eleillä sekä asiakastyön ennakoitavuudella ja selkeällä viestinnällä.

Traumatietoisen lähestymistavan tavoitteena on ymmärtää, mitä tilanteessa tapahtuu molempien osapuolten näkökulmasta. Jo se, että työntekijä pysähtyy hetkeksi jäsentämään tilannetta itselleen, voi muuttaa kohtaamisen suuntaa ja auttaa välttämään vastakkainasettelua tai väärinymmärryksiä. Myös omien tunteiden ja aiempien haastavien tunnekokemusten aktivoitumisen eli triggereiden tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa, jotta työntekijä voi ymmärtää omaan työhönsä vaikuttavat tekijät.

Olemme laatineet tunnetyöskentelyn avuksi pienen harjoitteen, jonka avulla erityisesti haastavia tunteita voi harjoitella kohtaamaan itsenäisesti tai asiakkaan kanssa.

Kohti kestävämpää työelämää

Samanaikainen keskustelu lisääntyneistä mielenterveysongelmista, sairauspoissaoloista ja työuupumuksesta sekä työelämässä tarvittavista tunnetaidoista voivat toisinaan johtaa ajatukseen, että tunteille annetaan liikaa painoarvoa työelämän murroksessa. Tämän seurauksena myös traumatietoinen lähestymistapa voi helposti jäädä yksittäisen työntekijän osaamiseksi tai kiinnostuksen kohteeksi.

Tunteita ei voida kuitenkaan täysin erottaa asiakastyöstä, sillä ne ovat äärimmäisen tärkeä osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Mikäli vastuu tunnetyöstä ja kuormituksen hallinnasta jää yksilölle, riskinä on, että työn kuormitus jakaantuu työyhteisössä epätasaisesti. Työhyvinvointia edistävä kulttuuri edellyttääkin, että traumatietoisuus tunnistettaisiin osaksi työn rakenteita, johtamista ja organisaatiokulttuuria. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistä kieltä tunteista ja kuormituksesta, mahdollisuuksia reflektioon ja työnohjaukseen sekä johdon tukea traumatietoisen lähestymistavan käyttöönotossa. Ilman yhteistä kieltä ja selkeitä toimintaohjeita kuormituksesta tulee helposti yksilöllinen taakka, jota kannetaan työyhteisössä hiljaisesti.

Työntekijän ja asiakkaan väliset väärintulkinnat vähenevät, kun tunteiden ja haavoittavien kokemusten vaikutus opitaan tunnistamaan kohtaamisen aikana. Myötätuntoinen ja turvallinen vuorovaikutus rakentavat pala kerrallaan luottamusta, ja luottamus toisia ihmisiä kohtaan luo pohjaa kestävämmälle ja inhimilliselle työelämälle.

traumatietoisuus.savonia.fi

www.mielitekomedia.fi/fi/traumatietoinen-lahestymistapa