Ovet, jotka pitävät lupauksensa – asiakaskohtaiset oviratkaisut Ovesta Oy:ltä

Ovesta Oy:n toimitusjohtaja Hanna Valto kertoo, että yrityksen uusin laiteinvestointi on kuvassa näkyvä hiomakone.

08.12.2025 | Yrityselämässä tapahtuu

Ovesta Oy valmistaa tyylikkäitä ja kestäviä sisä- ja erikoisovia vaativiin kohteisiin, kuten julkisiin tiloihin ja saneerausprojekteihin. Ovesta Oy on osa Kiilax-konsernia.

– Teemme ovia tilauksesta. Valmistamme esimerkiksi röntgensuojaovia sairaaloihin sekä ääniluokiteltuja ovia kohteisiin, joissa tarvitaan äänieristystä, kertoo toimitusjohtaja Hanna Valto.

Ovesta Oy:llä puuseppäosaaminen yhdistyy teolliseen tuotantoon. Tuotteet syntyvät osaavien ammattilaisten käsissä. Jokainen ovi suunnitellaan ja viimeistellään asiakkaan tarpeiden mukaan.

Asiakkaiden kumppani vaativissa projekteissa

Ovesta Oy:n asiakkaita ovat mm. rakentajat, rakennuttajat, rakennusliikkeet sekä suunnittelijat, joille Ovesta tarjoaa yksilöllisten väliovien toteuttamispalvelua.

– Olemme keskisuuri toimija, jonka vahvuudet ovat osaamisen ohella joustavuudessa, luotettavuudessa ja tuotteiden yksilöllisessä räätälöitävyydessä, Hanna Valto kuvailee.

Joustava ja luotettava palvelu konkretisoituvat siten, että asiakkaan haluamassa aikataulussa pysytään. Jos projektin aikana suunnitelmat muuttuvat, tuotteita vioittuu tai toimittaja tekee virheen, Ovesta Oy ei jätä asiakasta pulaan. Projekti tehdään yhdessä loppuun asti.

– Jos esimerkiksi kuljetuksessa tuotteille sattuu jotakin, reagoimme nopeasti. Asiakkaalle tärkeintä on, että työmaa valmistuu aikataulussa, Hanna Valto sanoo.

Ovestalla asiakkaalle vastaa aina ihminen, ei palveluautomaatti eikä -robotti.

– Meidät tavoittaa aina.

Räätälöityjä ovia ilman lisäviivettä

Mittatilaus- tai erikoisoven toimitusaika on sama kuin vakio-oven, koska Ovesta Oy valmistaa kaikki ovet tilauskohtaisesti. Kun kohteet poikkeavat standardimitoista, ratkaisu löytyy usein juuri Ovestalta.

– Valmistamme ovet ja karmit aina tilauksen mukaan. Räätälöinti on meille arkipäivää, Hanna Valto korostaa.

– Suursarjatuotanto on muiden heiniä. Meillä luonteva enimmäissarja on sellaiset satakunta kappaletta.

Yksi Ovesta Oy:n nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä on ääniluokitellut ovet.

– Niitä kysytään koko ajan enemmän. Monissa paikoissa tarvitaan hiljaisia tiloja, joissa voi tehdä töitä, asioida tai opiskella.

Yritys on löytänyt oman markkinarakonsa myös kerrostaso-ovista, joita toimitetaan erityisesti Etelä-Suomen muutostyö- ja korjausrakentamiskohteisiin.

– Meiltä ei löydy huoneistojen kevyitä sisäovia asuntotuotantoon, mutta kerrostaso-ovia menee paljon. Pystymme toimittamaan erikoismittaisia ovia nopealla aikataululla esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, kun poliisin tai pelastuslaitoksen on täytynyt rikkoa huoneiston kerrostaso-ovi, Hanna Valto mainitsee.

Käsityö ammattitaidon ytimessä

Automaatio on mullistanut teollista tuotantoa, mutta Ovesta Oy:n ydin on edelleen vahvasti ammattilaisten tekemässä käsityössä.

– Puuseppien ammattitaito on meillä korkealla tasolla, toteaa Hanna Valto.

Tämä näkyy esimerkiksi yksilöllisissä projekteissa, kuten kulttuurihistoriallisissa rakennuskohteissa.

– Olemme tehneet ovia esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemiin kohteisiin. Toteutamme ovet tämän päivän menetelmin, mutta lopputulos näyttää alkuperäiseltä.

Käsityön arvostus näkyy myös työyhteisössä. Ovesta Oy:llä on poikkeuksellisen pitkiä työuria.

– Pisimmät työurat ovat tällä hetkellä 40 vuoden mittaisia, mikä kertoo hyvästä työnantajuudesta ja ammattiylpeydestä, Valto luonnehtii.

Yrityksen tuotanto toimii pitkälti itseohjautuvasti ilman varsinaisia työnjohtajia.

– Henkilöstö tuntee tuotteet ja kantaa vastuuta työn laadusta ja aikataulujen pitävyydestä.

Ovesta Oy:n juuret ovat Tenho Pitkäsen vuonna 1977 perustamassa Puusepänliike Tenho Pitkäsessä. Vuonna 2007 yrityksen nimi muutettiin Ovesta Oy:ksi. Yritys toimii Heinävaarassa, joka nykyisin kuuluu Joensuuhun.

Viimeisin muutos omistuspohjassa tapahtui vuonna 2024, kun joensuulainen Kiilax Oy osti Ovesta Oy:n osakekannan. Kiilax Oy on osa ruotsalaista Bergman & Beving-konsernia, johon kuuluu nyt siis myös Ovesta Oy.

Koneinvestointeja ja kehittämistä

Ovien valmistuksessa käytetään käsityön ohella myös tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia koneita.

Hanna Valto kertoo, että viimeisin investointi on uusi hiomakone pintakäsittelylinjastolle.

– Käytössä on myös vanhempaa, mutta toimintavarmaa konekantaa.

Ovesta Oy seuraa tarkasti alan vaatimuksia ja kehittää prosessejaan jatkuvasti.

– Uudet henkilöt tuovat aina tuoreita näkökulmia. On tärkeää pysyä ajan hermolla.

Laadukkaat materiaalit

Ovesta Oy toteuttaa tilaajan ja suunnittelijan toiveet kustannustehokkaasti design-tason laadulla massiivipuusta, viilusta ja vanerista tai näiden yhdistelmistä. Ovesta käyttää kestäviä ja vastuullisesti valittuja materiaaleja.

Ovesta-väliovien runko on kotimaista mäntyä, ja pintalevyt ovat tuplasti tukevammat tavalliseen laakaoveen verrattuna. Ovesta Oy:n raaka-aineenaan käyttämä massiivipuu on tiheäsyistä tyvipuuta, joka sahataan ja höylätään itse.

– Mäntypuu tulee meille kotimaiselta tuottajalta. MDF-levyt tulevat Euroopasta, Hanna Valto kertoo.

Pintakäsittelyjen suhteen vaihtoehtoja on monia.

– Pinta voi olla maalattu, tai siinä voi olla korkeapainelaminaatti tai puuviilu lakattuna tai petsattuna.

Heloituksissa Ovesta Oy luottaa tunnettuun osaamiseen.

– Lukkorungot ovat Abloyn. Saranat ovat nostosaranoita, jotka ovat kätevästi säädettävissä.

Ovesta Oy vastaa kasvaviin vaatimuksiin

Ovesta Oy:n toimitusjohtajan mukaan vaatimustaso ovien valmistamisessa nousee vuosi vuodelta.

– Se johtuu osittain asiakkaiden monipuolistuvista tarpeista, joihin suunnittelijat vastaavat suunnittelupöydällä. Osittain vaatimuksia tulee myös säädöspuolelta koskien materiaalien jäljitettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.

Uusimpana esimerkkinä on näillä näkymin vuoden 2027 alussa voimaan tuleva Euroopan unionin metsäkatoasetus EUDR.

– Ovesta Oy toimii onneksi täällä pienen riskin maassa, ja materiaalituontimmekin tulee EU-alueen sisäpuolelta, joten olemme vahvoilla tässä kehityksessä, Hanna Valto arvioi.