Pirkanmaan talousnäkymä on kääntymässä varovaisen valoisaksi kuluvan vuoden aikana. Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja kuvaa tunnelmaa alkuvuodesta maltillisen optimistiseksi.

– Syksyllä alkanut tilauskantojen kasvu ei ole pysähtynyt. Tarjouspyynnöt johtavat nyt aiempaa paremmin tilauksiin, Haataja sanoo.

Lähtötaso on yhä monilla aloilla matala, eikä kapasiteetti ole täydessä käytössä, mutta suunta on Haatajan mukaan oikea. Pirkanmaa on edelleen muuttovoittoinen kasvualue, mikä tukee kotimarkkinakysyntää muuta maata paremmin. Selvästi heikoin lenkki on ollut rakentaminen, jossa kysyntää on ollut lähinnä julkispuolen hankkeissa.

Puolustusteollisuus ja teknologia kasvun vetureina

Teollisuus on Pirkanmaan alueen kivijalka. Haataja näkee, että pirkanmaalainen teollinen perusta on selvinnyt useista rakennemuutoksista ja noussut aina uudelleen vahvempana. Perinteisen valmistavan teollisuuden rinnalle on kasvanut vahva ICT- ja teknologiasektori, joka kytkeytyy tiiviisti teollisiin sovelluksiin.

Yksi keskeinen kasvudraiveri on puolustusteollisuus. Pirkanmaalla toimii poikkeuksellisen vahva turvallisuus- ja puolustusalan keskittymä, ja kysyntä kasvaa. Haataja korostaa, että mahdollisuuksia on myös pk-yrityksille.

– Moni teollisuusyritys on budjetoinut tuleville vuosille uutta liikevaihtoa nimenomaan puolustussektorilta ja uusista asiakkuuksista.

Erityisesti konepajateollisuudessa ja kaksoiskäyttöteknologioissa nähdään potentiaalia. Myös IT-yrityksillä on tilaisuus kehittää tuotteita ja ratkaisuja puolustusteollisuuden tarpeisiin.

Osaajapula on rakenteellinen haaste

Osaajatarve on rakenteellinen kysymys. Vaikka suhdannelasku helpotti hetkellisesti työvoimapulaa, tietyistä osaajista on jatkuvaa niukkuutta. IT- ja dataosaaminen, sähköistymiseen liittyvät teknologiat sekä valmistavan teollisuuden ammattiosaajat ovat kriittisiä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Haataja muistuttaa, että pitkällä aikavälillä merkittävä osa työvoimasta on saatava Suomen rajojen ulkopuolelta. Rekrytointi ulkomailta vaatii ennakointia, koska siihen liittyvät prosessit, koulutus ja verkostot vaativat aikaa. Ilman riittävää suunnitelmallisuutta osaajatarve voi muodostua kasvun pullonkaulaksi, kun tarpeet alkavat taas aktivoitua.

Liikenneyhteydet ja maankäyttö ratkaisevat kasvun suunnan

Investointien osalta keskiössä ovat maankäyttö ja liikenneyhteydet. Teollisuudelle kaavoitetusta maasta alkaa olla niukkuutta, ja kasvun suunta painottuu vahvasti etelään. Pullonkauloja on tunnistettu erityisesti pääradalla ja tieverkossa.

Yksi tärkeä asia yrityksille on lentoliikenteen saavutettavuus. Haatajan mukaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhteydet ovat elinkeinoelämälle merkityksellisiä, vaikka tarjonta onkin kohtalaisen rajallista. Sujuvat yhteydet Eurooppaan tukevat yritysten kansainvälistä liiketoimintaa ja uusien investointien houkuttelua alueelle.

Yrityskaupat ja uudistumiskyky jakavat kenttää

Yrityskauppamarkkinassa näkyy Haatajan mukaan tietty kaksijakoisuus. IT-sektorilla on käynnissä konsolidaatio, ja yritykset hakevat kasvua yritysostoilla sekä panostuksilla tekoälyyn. Perinteisessä teollisuudessa osa pienistä, teknologisesti jälkeen jääneistä yrityksistä on vaikeasti myytävissä.

– Teknologia pitäisi päivittää ja toimintaa skaalata, jotta kiinnostus kasvaisi, Haataja arvioi.

Kasvu yritysostoin voi olla perusteltua, jos strategia ja rahoitus ovat kunnossa. Toisaalta monelle yritykselle tärkeintä on nyt oman kilpailukyvyn vahvistaminen ja tuottavuuden parantaminen.

Kuntien ja yritysten vuoropuhelu elinvoiman perustana

Kuntien rooli on ratkaiseva elinvoimassa. Ylöjärvi palkittiin Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntana 2025. Haatajan mukaan menestyksen taustalla on tiivis ja käytännönläheinen vuoropuhelu kunnan ja yritysten välillä, jossa yhteydenotot hoidetaan nopeasti, ja yritykset kokevat tulevansa kuulluiksi.

– Kauppakamari tukee tätä dialogia järjestämällä säännöllisiä tapaamisia eri kunnissa. Yhteinen tahtotila, politiikan, viranhaltijoiden ja yritysten kesken, on Pirkanmaan kilpailukyvyn keskeinen vahvuus, Haataja toteaa.

Kokonaisuutena Pirkanmaa on lähtenyt vuoteen 2026 varovaisen luottavaisena. Epävarmuuksia maailmantaloudessa riittää, mutta alueen monipuolinen elinkeinorakenne, puolustus- ja teknologiasektorin veto sekä aktiivinen kuntayhteistyö luovat vahvan perustan kasvulle.

www.tampereenkauppakamari.fi