Pk-yritysten investointirahoituksessa näkyy varovaisia merkkejä paremmasta. Yritysten kiinnostus investointeihin ja lainarahoitukseen on lisääntynyt vuoden 2026 aikana. Rahoituksen saaminen edellyttää kuitenkin aikaisempaa vahvempia näyttöjä kannattavuudesta, kassavirrasta ja riittävästä omarahoituksesta.

Rahoitusmarkkinoiden nykytilanne on kaksijakoinen. Pankkien mukaan yritysten luotonkysyntä on vahvistunut, ja rahoitusta haetaan aikaisempaa enemmän investointeihin, yrityskauppoihin ja käyttöpääomaksi. Myös Finnveran kotimaan rahoitus kasvoi vuonna 2025. Kehitys kertoo siitä, että yritykset alkavat jälleen valmistautua kasvuun ja käynnistää epävarmuuden vuoksi lykättyjä hankkeita.

Samaan aikaan rahoituksen myöntämisen ehdot ovat pysyneet tiukkoina. Rahoittajat kiinnittävät erityistä huomiota yrityksen kykyyn selviytyä lainanlyhennyksistä myös silloin, jos myynti jää ennakoitua pienemmäksi tai kustannukset nousevat.

Korot ovat laskeneet huippuvuosista

Korkojen nopea nousu vuosina 2022–2023 heikensi monien investointien kannattavuutta ja vähensi yritysten lainanottohalukkuutta. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusien yrityslainojen keskikorko nousi vuoden 2023 lopulla lähelle kuutta prosenttia. Vuoden 2024 lopulla korko oli laskenut 4,7 prosenttiin ja kesäkuussa 2026 noin 3,9 prosenttiin.

Rahoitus on siten halvempaa kuin korkeimman korkotason aikana, mutta korot eivät ole palanneet aiemmalle poikkeuksellisen matalalle tasolle. Pienten yrityslainojen korko voi myös olla selvästi yleistä keskikorkoa korkeampi.

Rahoituksen hintaa suuremmaksi ongelmaksi voivat muodostua vakuusvaatimukset, oman pääoman tarve ja yrityksen taloudellinen historia. Haastavimmassa asemassa ovat pienet ja nuoret yritykset, joilla ei vielä ole vahvaa tasetta, vakiintunutta kassavirtaa tai riittävästi vakuuksia.

Rahoitus kootaan useasta lähteestä

Pankki on edelleen pk-yritysten tärkein ulkoisen rahoituksen lähde. Rahoitusyhtiöt tarjoavat erityisesti koneiden, ajoneuvojen ja laitteiden leasing- ja osamaksurahoitusta. Finnveran takaus voi auttaa pankkilainan järjestymisessä silloin, kun yrityksen omat vakuudet eivät yksin riitä.

Investointiin voi olla mahdollista saada myös elinvoimakeskuksen tai Leader-ryhmän kehittämisavustusta. Business Finland rahoittaa puolestaan etenkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, ei tavallisia korvausinvestointeja. Voimakkaasti kasvaville yrityksille vaihtoehtoja voivat olla lisäksi pääomasijoittajat ja yksityiset sijoittajat.

Tavallinen rahoituskokonaisuus muodostuu yrityksen omasta rahoituksesta, pankkilainasta, mahdollisesta Finnvera-takauksesta ja hankkeeseen soveltuvasta julkisesta tuesta. Avustus ei yleensä poista muun rahoituksen tarvetta.

Rahoitusta hakevan yrittäjän kannattaa valmistella realistiset investointi- ja kassavirtalaskelmat sekä osoittaa, miten hanke parantaa yrityksen kilpailukykyä ja lainanhoitokykyä. Rahoittajan kanssa on hyvä keskustella jo investoinnin suunnitteluvaiheessa.

Lähteet: Suomen Pankki, Finanssiala ry:n Pankkibarometri, Finnvera Oyj:n toimintakertomus 2025, Business Finland, Elinvoimakeskukset, Ruokavirasto, Leader-ryhmät sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy (Tesi)