Rakennusteollisuuden tapahtuma kokosi yhteen päättäjät ja asiantuntijat keskustelemaan rakentamisen ja siten koko Suomen kasvuedellytyksistä. Uusien väestöennusteiden mukaan kaupungistumiskehitystä ja talouskasvua tukeva vuosittainen uudisasuntotarve nousee korkeimmillaan lähes 36 000 asuntoon. Rakennusteollisuus on valmiina avittamaan koko Suomen kasvua, mutta se tarvitsee siihen myös apua.

Rakennusteollisuus RT järjesti Helsingissä 14.2. Kasvua rakentamassa -tilaisuuden. Tapahtumassa julkistettiin VTT:n tuore asuntotuotantotarveselvitys 2045 ja haettiin ratkaisuja rakentamisen kasvuun. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toi tapahtumaan myös hallituksen kasvuriihen tavoitteet ja terveiset.

Rakennusteollisuus haluaa olla mukana kasvukeskustelussa ja tarjota konkreettisia keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Paineet rakentamista kohtaan ovat kasvaneet entisestään muun muassa kaupungistumiskehityksen, vihreän siirtymän, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden osalta.

– Kasvu asuu kaupungeissa. Ilman asuntoja kasvukeskuksissa ei ole osaavaa työvoimaa. Ilman työvoimaa ei ole investointeja eikä talouskasvua. Turhaa sääntelyä on nyt raivattava riittävän tarjonnan tieltä, summasi Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.

– Rakentamisen sääntelyn ja maankäytön on mahdollistettava asiakastoiveista lähtevä kannattava asuntorakentaminen. Pankkisääntelyn on puolestaan mahdollistettava asuntolainan saaminen eri tulotasoilla, Randell jatkoi.

Asuntotuotanto jää jälkeen tarpeesta

Tilaisuudessa nostettiin esille rakentamista hidastava sääntely ja rahoituksen joustamattomuus sekä niistä seuraavat asuntojen tarjonnan rajoitteet. Viime vuosina asuntorakentaminen on jäänyt alle 20 000 asunnon. Rakennusteollisuuden osuus koko Suomen kasvun varmistamisessa on avainasemassa.

– Euroopan Unionin uusi komissio on ryhtymässä määrätietoisesti purkamaan Euroopan kilpailukyvyn kannalta haitallista liikasääntelyä. Meidän kannattaa kansallisen sääntelyn osalta pohtia vastaavaa. Olemme jo parantaneet sääntelyä muun muassa tärkeiden vihreän siirtymän investointien tieltä ja hallituksella on valmius tehdä tarvittavia lisäpäätöksiä, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

– Rakennusteollisuus ja Finanssiala ovat esittäneet vakavan huolensa erityisesti tiukentuneen rahoitusmarkkinasääntelyn osalta. Sääntelymuutosten tavoitteena oleva vakaus on tärkeä tavoite, mutta meidän on syytä selvittää ja arvioida lisäsääntelyn vaikutuksia myös asuntorakentamisen ja -markkinoiden kasvun näkökulmasta. Uusien väestöennusteiden mukaan väestö kasvaa Suomessa aikaisempaa reippaammin. Asuntojen tarjonnasta ei saa tässä tilanteessa tulla työvoiman liikkuvuutta ja talouskasvua rajoittava tekijä, jatkoi ministeri Multala.

Satojen miljardien välttämätön työmaa

Tapahtumassa muistutettiin rakennusalan valtavasta merkityksestä Suomen taloudelle: lähes 60 prosenttia investoinneista tulee rakentamisesta. Pelkästään asuntotuotantotarpeen saavuttaminen vuoteen 2045 mennessä tarkoittaisi 180 miljardin euron urakkaa, josta 46 prosenttia on verotuloja.

Tarvittavista toimista ja päätöksistä olivat keskustelemassa ministeri Multala, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, YIT Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa, Helsingin kaupungin apulaispormestari Daniel Sazonov sekä Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Pajala nosti esiin julkisessa keskustelussa usein toistuvan virheellisen käsityksen suomalaisten kotitalouksien ylivelkaantuneisuudesta ja asuntomarkkinoiden toimimattomuudesta.

– Velkaantuminen ei ole pahasta, vaan tarjoaa mahdollisuuksia. Annan ilmaisen neuvon, jonka toteutus ei maksa mitään: peruutetaan asuntolainojen maksimiajan rajaaminen 30 vuoteen. Ei vaikuttaisi lainojen takaisinmaksukykyyn, mutta vapauttaisi rahaa muuhun käyttöön, Pajala ehdotti.

Ministeri Multala totesi säädöksen muuttamisen olevan harkitsemisen arvoinen asia.