Pyydä tarjous

Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mia Nores: "Suomella on tavoitteena olla kiertotalouden edelläkävijämaa, ja metallien kierrätystä tekevillä yrityksillä on tässä avainrooli."

"Kuluttajien jätteet ovat tärkeä lisä kokonaisuuden toimivuuden kannalta ja ne tukevat kattavan keräys- ja käsittelyverkoston ylläpitämistä", Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mia Nores toteaa.
"Kuluttajien jätteet ovat tärkeä lisä kokonaisuuden toimivuuden kannalta ja ne tukevat kattavan keräys- ja käsittelyverkoston ylläpitämistä", Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mia Nores toteaa.
22.04.2022 | Yrityselämässä tapahtuu

Suomi on edistyksellinen kiertotalouden kehitysympäristö ja meillä on jo hyviä esimerkkejä arvoa tuottavasta liiketoiminnasta. Kierrätys on vilkastunut sekä kuluttajien keskuudessa, että teollisuudessa.

Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Mia Nores sanoo, että metallien osalta suurimmat jätevirrat tulevat teollisuudesta.

- Kuluttajien jätteet ovat tärkeä lisä kokonaisuuden toimivuuden kannalta ja ne tukevat kattavan keräys- ja käsittelyverkoston ylläpitämistä. On tärkeää, että kuluttajilla on mahdollisuus tuoda romut eli kierrätysmetallit haluamaansa vastaanottopaikkaan, jotta mahdollisuus ansaita materiaalilla säilyy. Kierrätysmetalli eroaa monesta muusta kierrätysjakeesta siinä, että sillä on rahallinen arvo, Nores toteaa.

Kierrätysmateriaalin laatu ratkaiseva tekijä sen kierrätettävyydelle

- Romusta eli kierrätysmetallista puhuttaessa kyse on uuteen käyttöön menevästä raaka-ainesta, jolloin markkinat määrittävät myös hinnan. Kierrätysmateriaalin laatu on ratkaiseva tekijä sen kierrätettävyydelle. Kun toimitetaan materiaaleja jatkokäsittelyyn romupihoille ja kierrätyslaitoksiin, voidaan parantaa kierrätysmateriaalin laatua ja samalla myös sen arvo nousee.

Ympäristölainsäädäntö ja työturvallisuuden kehittyminen asettaa painetta myös viranomaistyön kehittämiseen

Nores toteaa, että lainsäädäntö ja eri määräykset tiukkenevat koko ajan. Tämä tarkoittaa, että yrityksillä pitää olla yhä tarkemmat tiedot materiaaleista, niiden ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä.

- Lainsäädäntö tai sen tulkinta voi kohdella kierrätysmateriaaleja jopa tiukemmin kuin vastaavaa neitseellistä raaka-ainetta. Iso osa lainsäädännöstä perustuu edelleen perinteiseen lineaaritalouteen (ota – käytä – hävitä) ja on siksi jäänyt ajastaan jälkeen. Huonoimmillaan säädökset ohjaavat kierrätysmateriaaleja pois kierrätyksestä esimerkiksi poltettavaksi tai loppusijoitukseen. Onneksi lainsäädäntökin muuttuu, vaikka muutos tuntuu kiertotalouden parissa toimivalle kovin hitaalta. Mutta muutos tapahtuukin säädös kerrallaan.

- Lähtökohta pitäisi olla, että kierrätettyjä raaka-aineita ei kohdella yhtään neitseellisiä raaka-aineita tiukemmin. Jos eroa on, sen pitäisi ennemminkin olla kierrätysraaka-aineen hyväksi, Nores toteaa ja jatkaa:

- Ympäristölainsäädäntö ja työturvallisuuden kehittyminen asettaa painetta myös viranomaistyön kehittämiseen. Asiat muuttuvat nopeaan tahtiin ja myös viranomaisen tulisi kehittää toimiaan nopeammaksi. Edelleen ympäristöluvan saaminen voi kestää jopa vuosia. Se on aivan liian kauan nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa ja voi hidastaa tarpeettomasti vaikkapa energiatehokkuusinvestoinnin käyttöönottoa.

Suomen kokonaisjätemäärästä suurin osa syntyy kaivoksilla

Noreksen mukaan Romukauppiaiden rooli kaivosjätteen vähentämisessä on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi, koska koko ajan saadaan hyödynnettyä tarkemmin kierrätykseen päätyvä metalli.

- Uutta kaivosjätettä syntyy vähemmän, kun neitseellisen raaka-aineen tarve tämän myötä vähenee. On hyvä, että lainsäädäntö on yhä enemmän EU-tasoista sääntelyä. Tämän lisäksi on merkitystä myös sillä, miten EU:sta tulevat säädökset toimeenpannaan Suomessa ja muissa jäsenmaissa.

Nores toteaa, että tuotteiden jätestatus pitäisi pystyä nykyistä helpommin lopettamaan niin kauan kuin tuotetta voidaan edelleen hyödyntää. Lainsäädäntö voi tulkita materiaalin jätteeksi vielä siinäkin vaiheessa, kun se on valmista kierrätysraaka-ainetta matkalla tuotantoon.

- Kierrätystä hankaloittaa se, että useinkaan ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä aineita ja seoksia kierrätettävä materiaali sisältää. Kierrätykseen saapuva metalliromu sisältää käyttötarkoituksesta riippuen erilaisia sidosaineita, mikä voi hankaloittaa kierrätystä. Sen lisäksi esimerkiksi sinkittyä materiaalia on vaikeaa kierrättää. Nyt jo on nähty osassa metalleja rajuja hintapiikkejä. Olisikin tärkeää eri keinoin tukea romujen kierrätystä, Nores painottaa.

Kiertotaloudessa syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja kerran käyttöön otettu materiaali kiertää jatkossa pidempään.

- Metalleja voidaan kierrättää käytännössä ikuisesti. Kiertotalous tuo lisää kierrätykseen liittyvää teollisuutta ja yrityksiä. Nykyisin monelle on tuttua auton tai kännykän liisaaminen sen ostamisen sijaan. Jatkossa myös monet muut tuotteet voidaan hankkia palveluna. Myös tämä on kiertotaloutta samoin kuin monet alustatalouden ratkaisut. Suomella on tavoitteena olla kiertotalouden kärkimaa. Tämä toisi mukanaan myös uusia investointeja, Nores arvioi.

Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy kierrätysalalle yhä enenevissä määrin

Nores sanoo, että kiertotalouden koulutukseen on ohjattu melko hyvin rahoitusta.

- Toivottavasti panostukset jatkuvat, sillä muutos ei tapahdu hetkessä. Myös Suomen Romukauppiaiden Liitto ry on ollut edesauttamassa sitä, että logistiikan perustutkinnon alle on saatu materiaalinkäsittelijän suuntautumisvaihtoehto. Edelleen ollaan kuitenkin tilanteessa, että alalle ei ole riittävästi koulutusta vaan usein jää yrityksen tehtäväksi kouluttaa itse työntekijänsä.

- Vaikka monet prosessit automatisoituvat, yritys ei pärjää ilman osaavaan henkilöstöä. Työvoiman saatavuus alalla on haastava ja ala yleisesti kärsii työvoimapulasta. Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy kierrätysalalle selvästi enenevissä määrin. Työvoimapula tulee jarruttamaan alan kehitystä, jos siihen ei löydy ratkaisua, Nores arvioi.

Suomen Romukauppiaiden Liiton vetovastuu vaihtui

Ympäristönsuojelutekniikan DI Mia Nores aloitti toiminnanjohtajana noin vuosi sitten. Nores on kestävän kehityksen, kiertotalouden, ympäristön sekä energia- ja ilmastoasioiden pitkän linjan syväosaaja.

Ennen tätä tehtävää Nores vastasi Outokummulla energiatehokkuuteen ja hiilineutraalisuuteen liittyvistä asioista sekä edunvalvonnasta.

- Urani olen tehnyt yrityksissä ja teollisuudessa, muun muassa kiertotalouden sekä ympäristö-, energia- ja ilmastoasioiden parissa. Minulla on yli kymmenen vuoden kokemus edunvalvonnasta. Aiemmin olen toiminut muun muassa Vapolla ympäristö- ja vastuullisuusjohtajana sekä Teknologiateollisuus ry:ssä, Nores kertoo ja jatkaa:

- Innostuin tästä tehtävästä, koska ala on aivan keskeinen osa kiertotaloutta ja sitä kautta kestävää kehitystä. Suomella on tavoitteena olla kiertotalouden edelläkävijämaa ja metallien kierrätystä tekevillä yrityksillä on tässä avainrooli. Haluan myös olla vahvistamassa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. On inspiroivaa päästä edistämään kiertotalouden edelläkävijäalaa, Mia Nores linjaa.

Toiminnanjohtaja Mia Nores
Suomen Romukauppiaiden Liitto ry
Puh. 040 554 8808
[email protected]