Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä. Aineetonta pääomaa yrityksissä ovat esimerkiksi brändit, data, patentit ja ohjelmistot.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.

Etla-tutkimuksen mukaan Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta. Ruotsi investoikin radikaalisti Suomea enemmän aineettomaan pääomaan kuten ohjelmistoihin ja dataan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ruotsi saa myös Suomea enemmän irti näistä investoinneista.

Etlan tutkijoiden Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Mika Pajarisen laatima "Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?" Suomi ja Saksa ovat tutkimuksen mukaan toistensa kaltaisia aineettoman pääoman suhteen, mutta Ruotsi onnistuu hyödyntämään näitä investointeja Suomea tehokkaammin.

– Kasvava osa Suomen kansantalouden investoinneista menee nykyisen kirjanpitomme ohi, minkä seurauksena käsityksemme talous- ja tuottavuuskasvusta on vääristynyt, emmekä tunnista lainkaan riittävästi aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Ruotsissa nelinkertainen aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin

Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja dataan liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoimintaa sivuava pääomakanta on Ruotsissa noin 1,7 kertaa Suomen vastaavaa suurempi.

Myös Suomen työn tuottavuuskehitys on ollut selvästi Ruotsia heikompi. Tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja innovaatiotoiminnan sekä niiden tuotosten tuottavuusvaikutus on Ruotsissa peräti 17-kertainen Suomeen verrattuna. Ohjelmistojen, tietokantojen ja datan tuottavuusvaikutukset ovat Ruotsissa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

– Vaikka aineistoon liittyy epävarmuuksia ja laskelmamme ovat jossain määrin herkkiä tarkasteluajankohdalle, mikään ei nähdäksemme muuta sitä tosiseikkaa, että Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus sekä aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa että niiden taloudellisessa hyödyntämisessä, lataa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Lähde: Etla