
Suomi tarvitsee lisää yritystoimintaa ja investointeja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Kuva: Liisa Takala
09.11.2022 | Yrityselämässä tapahtuu
Keskuskauppakamarin mukaan yrityksillä on merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa. Yritykset maksoivat yhteisöjen tuloveroa viime vuonna 7,3 miljardia euroa. Yritysten verojalanjälki on kuitenkin tyypillisesti jopa kymmenkertainen yhteisöjen tuloveron määrään nähden. Yritystoiminnan yhteydessä maksettavien ja tilitettävien verojen määrä nousee vuosittain kymmeniin miljardeihin euroihin.
Yritykset maksavat ja tilittävät vuosittain veroja ja veronluonteisia maksuja kymmenien miljardien eurojen edestä. Vuonna 2021 yrityksen maksamien yhteisöverojen määrä nousi 7,3 miljardiin euroon. Keskuskauppakamari muistuttaa, että yritystoiminnasta syntyy Suomeen muitakin merkittäviä verotuottoja kuin yhteisöverotuottoja.
– Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta, sosiaaliturvaa ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Noin puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen eli työllistämiseen.
– Mitä enemmän Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät ja investoivat, sitä enemmän valtio ja kunnat saavat verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Yritysten investointiedellytykset Suomessa on turvattava. Kilpailukykyinen ja ennakoitava verotus on siinä tärkeässä asemassa, Kujanpää sanoo.
Osan yritystoiminnan yhteydessä kertyvistä veroista maksaa yritys, kuten yhteisöveron, ympäristöverot, kiinteistöveron ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista peritään asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot ja valmisteverot, osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
– Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yritysten kustannuksiksi, näitä verotuottoja ei syntyisi ilman yritystoimintaa, muistuttaa Kujanpää.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?
Katso myös tämä

Kun itäinen Suomi kehittyy ja menestyy, siitä hyötyy koko Suomi
Joensuu, Kuopio, Kouvola, Kajaani, Kotka, Lappeenranta ja Mikkeli haluavat korostaa Itä-Suomen korkeaa osaamista ja kehittymisen edellytyksiä.
Yrityselämässä tapahtuu

SKAL Liikenne 12 -suunnitelmasta: Miljardi lisää tiestölle, liikennejärjestelmäsuunnitelma on myös ammattilaisten työturvallisuussuunnitelma
SKAL edellyttää, että Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi suunnitelmassa huomioidaan aidosti yritysvaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle.
Yrityselämässä tapahtuu