Turun sataman uuteen matkustajaterminaaliin sekä satamainfraan liittyvät hankkeet etenevät suunnitellusti. Sataman matkustajamäärät ovat normalisoituneet lähes koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, ja satama käy neuvotteluita uuden merirahti- ja matkustajareitin avaamisesta Puolan Gdyniaan.

Turun sataman matkustajamäärät ovat palanneet lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2019 puhuttiin vähän yli 3 miljoonasta vuotuisesta matkustajasta, vuonna matkustajamäärät palasivat lähes ennalleen, 2,7 miljoonaan matkustajaan.

– Nyt Ukrainan sodan seurauksena aasialaisten ja venäläisten matkailijoiden poisjäänti on jättänyt reilun 300 000 vuotuisen matkustajan loven vuoteen 2019 verrattuna. Myös meidän sataman rahtikapasiteetti pienentyi, kun Galaxy poistui meidän vahvuudesta hotellikäyttöön Hollantiin. Tällä hetkellä rahtikapasiteettiimme kuuluu kolme laivaa. Uskoakseni meidän häviämä rahti on siirtynyt Naantalin ja Helsingin reiteille, Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm kertoo.

Tällä hetkellä Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan liikennöivät aamulaivana Viking Linen Glory ja iltalaivana Grace. Tallinkin Baltic Princess liikennöi Kapellskäriin risteilytyyppisesti.

– On hyvä, että olemme saaneet Baltic Princessin 22 tunnin risteilyn myötä asiakkaillemme vähän erityyppisiä tuotteita.

Turun uuden satamaterminaalin on määrä valmistua vuonna 2027

Turun satamaterminaalin osalta edetään suunnitellusti. Hanke käynnistyy tämän vuoden puolella ensimmäisellä kahdesta laiturikorjauksesta, jotka tehdään sekä Tallink Siljalle että Viking Linelle.

– Tämä on vanha satama, joten laitureihin on tehtävä mittavia korjauksia. Laiturikorjaukset ovat iso investointi meiltä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensimmäistä laituria aletaan korjaamaan jo tänä vuonna ja heti sen valmistuttua jatketaan toisen laiturin korjauksella. Itse yhteisterminaalirakennuksen suhteen meillä on sellainen suunnitelma, että nyt valmisteilla oleva kaava olisi valmis kesällä 2023. Jos kaava valmistuisi suunnitellusti, kilpailuttaisimme terminaalirakennuksen rakennustyöt 2023 syksyllä, jolloin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan 2024. Mikäli pääsemme etenemään tällä aikataululla, terminaalirakennus voisi olla valmis jo vuonna 2026. Hankkeen virallinen tavoite on kuitenkin alkuvuosi 2027.

Söderholm mainitsee, että hankkeen eteneminen on hyvin paljon kiinni kaavan vahvistumisesta ja siitä, ettei siitä tehtäisi valituksia.

ORIGAMI voitti matkustajaterminaalin suunnittelukilpailun

Turun Sataman uuden matkustajaterminaalin pää- ja arkkitehtisuunnittelijan valitsemiseksi järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun voittajaksi on valittu ehdotus nimimerkillä ORIGAMI. Kaikki ehdotukset käsiteltiin kilpailun aikana anonyymeinä ja voittaneen kilpailuehdotuksen tekijäksi paljastui PES-Arkkitehdit Oy.

– Tuomarineuvostomme teki hyvää työtä, kun kävimme läpi suurehkon määrän erilaisia vaihtoehtoja. Vaikka rakennuksen ulkonäkö oli toki tärkeässä roolissa, ratkaisevinta oli kuitenkin itse terminaalitilan toimivuus. Kun ihmiset palaavat risteilyltä, heidän on tärkeää päästä nopeasti laivasta ulos ja tämä nyt valittu ratkaisu vastaa hyvin juuri siihen tarpeeseen. Toki on tärkeää, että laivaan nousukin tapahtuu miellyttävästi, mutta sillä puolella ei ole ollut vastaavaa ongelmaa aikaisemminkaan, Söderholm toteaa.

Merkittäviä muutoksia satamainfraan

Turun sataman yhteisterminaalihankkeeseen liittyy olennaisesti myös satamainfraan liittyviä uudistuksia. Mm. raidelinjaus muuttuu niin, että matkustajaliikenteen raide tulee aivan terminaalin viereen, mutta eri reittiä kuin nykyään.

– Nykyiset raiteet puretaan ja uudet raiteet tulevat kulkemaan satama-alueen laitaa terminaalille Pahaniemen sillan alta. Myös henkilöautot ja rekat ajavat jatkossa satama-alueen läpi ja raiteen vierestä, myöskin Pahaniemen sillan alta. Tämä tulee olemaan huomattava muutos verrattuna nykyiseen liikennehäiriöön, Söderholm kiittelee.

Neuvottelut Turku-Gdynia yhteyden avaamiseksi jatkuvat

– Meillä on siinä neuvottelupöydän toisella puolella yksi erittäin vahvasti reitistä kiinnostunut varustamo. Turun yliopiston merenkulun tutkimuslaitos teki meille markkinatutkimuksen, että näkisimme, onko reitille olemassa todellinen tarve. Kyselyyn vastasi lähes 10 000 kuluttajaa sekä lukuisat huolinta- ja kuljetusliikkeet. Vaikka tiesimme täällä satamassa, että reitille on tarvetta ja kysyntää, halusimme kuitenkin varmistaa asian vielä tieteellisen tutkimuksen kautta. Saimme tutkimuksen kautta vahvistuksen, että tällaiselle reitille olisi tarvetta. Se voisi olla esim. rahdille ja matkustajaliikenteelle suunnattu reitti, joka lähtisi kaksi kertaa viikossa, Söderholm kuvailee.

Söderholm uskoo, että Turku-Gdynia-reitti voisi käynnistyä hyvässä tapauksessa jo ensi vuonna.

– Laivan pyörittäminen on todella kallista toimintaa. Puhutaan noin miljoonan euron kuluista kuukaudessa, joten kyseessä on iso askel reittiä liikennöivälle varustamolle. Juuri tästä syystä reitti vaatii varustamon, jolla asiat ovat kunnossa, kuten tällä nykyisellä neuvottelukumppanillamme on. Laivan varustaminen on aika pitkähermoisen kaverin hommaa.

Söderholm näkee, että Gdynian reitillä tulisi kulkemaan rahdin osalta lähinnä trailereita, eli irtoperiä ilman veturiautoa.

– Matka on kestoltaan noin 30 tuntia, joten se on aika pitkä aika pitää kuljettajaa mukana. Reittiä liikennöivän laivan rahtipuolen järkevä koko olisi ehkä 250 trailerin luokkaa.

Hirvensalon läjitysallasta on täytetty onnistuneesti

– Olemme ruopanneet ns. Meyerin väylän ja satama-altaan. Meyerin laivat vain kasvavat, joten väylän ja satama-altaan on oltava kunnossa ruoppausten osalta. Nämä ovat olleet ensimmäiset ruoppausmassat, jotka Hirvensaloon on viety. Sinne tulee useampi lohko, joita täytetään pikkuhiljaa. Homma on toiminut ihan suunnitellusti ja kaupunki tekee ruoppausmassasta vähitellen rakennusmaata. Hyvää siinä on se, että maatalouden tuottamat myrkyt eivät mene enää Airistolle, vaan ruopattavien massojen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan etukäteen ja massat sijoitetaan hallitusti maaläjitysalueelle.

Söderholm kertoo, että Turun Satama aloittaa loppuvuodesta 2023 oman satama-altaansa ruoppauksen. Tämän lisäksi Aurajokikin on ruopattava kaupungin toimesta tämän vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa. Ruoppaukset tullaan toteuttamaan yhteistyössä Sataman ja kaupungin kesken.

– The Tall Ship Races tulee Turkuun vuonna 2024 ja Aurajoki on mataloitunut niin paljon tässä vuosien varrella, että se on pakko ruopata ennen kyseistä tapahtumaa. Isot purjelaivat uivat aika syvällä.

Turun Satamassa katsellaan jo uusia läjitysalueita, kunhan Hirvensalon läjitysalue tulevaisuudessa täyttyy.

– Tätä kautta saadaan lisää rakennusmaata ja luonnonkin kannalta se on ihan erinomainen asia. Hollantilaisethan ovat toimineet vastaavalla tavalla jo monta vuosisataa.

Varastointi- ja käsittelypalveluita tuonti- ja vientiyrityksille

Turun Satama omistaa 85 % Turun Vapaavarastosta. Kyseinen liiketoiminnan osa-alue on voimakkaassa kasvussa, koska yritykset luopuvat yhä enemmän omista varastoistaan.

– Tarjoamme varastotilaa kylmästä varastosta pakkavarastoon sekä lämmitä varastotilaa.

Tarjoamme varastoijille myös monipuolisia lisäpalveluita, joiden puitteissa kokoamme tavaroita ja teemme laaduntarkistusta. Tarjoamme laajoja logistiikan oheispalveluita, että loppuasiakkaamme voisivat kehittyä oman tuotteensa kehittämiseen ja myymiseen, Söderholm toteaa.

portofturku.fi

Twitter

LinkedIn

Instagram

YouTube