LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

Turun tunnin junan suunnittelu käynnistynyt

Digipalvelut
16.12.2021 | Yrityselämässä tapahtuu

Turun ja Helsingin välisen junayhteyden suunnittelu on siirtynyt Väylävirastolta Turun Tunnin Juna Oy:lle. Hankeyhtiö teettää ratasuunnitelmat, joiden pohjalta uusi ratayhteys voidaan rakentaa. Suunnitelmien on tarkoitus olla valmiina vuoden 2023 aikana.

– Junayhteyksiä suunnitellaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa hankeyhtiömallilla. Hienoa, että sopimukset on saatu allekirjoitettua ja työ pääsee kunnolla vauhtiin, sanoi Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen aiemmin lokakuussa.

Suunnitteluvaiheessa teetetään viisi erillistä ratasuunnitelmaa osuuksille Espoo-Lohja, Lohja-Salo, Salo-Hajala, Hajala-Nunna ja Nunna-Kupittaa. Näitä suunnitelmia edistetään rakennusvaiheeseen omina kokonaisuuksinaan.

30.11. järjestetyssä infotilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia

Turun Tunnin Juna Oy järjesti 30.11. infotilaisuuden Helsingin ja Turun välisen junayhteyden (Turun tunnin juna) suunnittelusta. Kooste tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista.

Miten asukkaat ja maanomistajat voivat vaikuttaa suunnitteluun?

Hankeyhtiö järjestää suunnittelun aikana erilaisia kuulemismahdollisuuksia uuden radan vaikutusalueella asuville ja toimiville. Yleisötilaisuuksista ja asukastyöpajoista ilmoitetaan osoitteessa tunninjuna.fi.

Milloin radan vaikutusalueella asuviin ollaan yhteydessä?

Hankeyhtiö on tarvittaessa suoraan yhteydessä asukkaisiin ja maanomistajiin sekä tiedottaa suunnittelun etenemisestä osoitteessa tunninjuna.fi

Missä ja milloin yleissuunnitelma on nähtävillä?

Yleissuunnitelmasta vastaa Väylävirasto. Yleissuunnitelma laitetaan nähtäville tämän hetken tietojen mukaan keväällä 2022, minkä jälkeen sitä on mahdollista kommentoida eli antaa muistutus. Väylävirasto ilmoittaa suunnitelman nähtävillä olosta. Yleissuunnitelma toimii hankeyhtiön tekemän ratasuunnittelun pohjana.

Miksi juuri tietyt kunnat ovat mukana hankeyhtiössä?

Hankeyhtiö on perustettu joulukuussa 2020. Silloin mukana olevat kunnat ovat tehneet päätöksen osallistumisesta yhtiöön ja ratasuunnitteluvaiheen rahoitukseen. Hankeyhtiöiden perustamisesta voi lukea lisää liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.

Miten kunnat ja kaupungit pääsevät vaikuttamaan suunnitteluun?

Hankeyhtiö toimii yhteistyössä yhtiössä mukana olevien kuntien ja kaupunkien (Helsinki, Turku, Vihti, Salo, Lohja ja Kirkkonummi) kanssa. Myös muita vaikutusalueella olevia kuntia kuullaan suunnittelun edetessä.

Millainen suoja-alue radalla on?

Radan suoja-alue valtion rataverkolla on uloimman raiteen keskilinjasta 30 metriä, mutta sitä on mahdollista supistaa tai pidentää 50 metriin.

Milloin maa-alueiden ja kiinteistöjen ostot ja lunastukset sekä muut tilusjärjestelyt tulevat ajankohtaisiksi?

Valmistuvassa ratasuunnitelmassa osoitetaan lunastettavat alueet. Varsinaiset ostot tai lunastukset on mahdollista tehdä vasta radan investointipäätöksen jälkeen, eli arviolta kahden vuoden kuluttua. Hankeyhtiön roolista asiassa ei vielä tässä vaiheessa ole päätöksiä.

Miten suunnitteluhankkeen 75 miljoonan euron kustannusarvioon on päädytty?

Hankkeen kustannukset on arvioitu aiempien suunnitteluvaiheiden pohjalta. Kyseessä on arvio, joka sisältää pohjatutkimukset, muut tutkimukset ja varsinaisen radan suunnittelun. Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.

Miten radan rakentamisen rahoitus järjestetään?

Radan rakentamisesta ei ole vielä investointipäätöstä. Suunnittelun edetessä saadaan tarkempaa tietoa rakentamisen kustannuksista, jolloin myös hyötykustannus- eli hk-laskelmat tarkennetaan.  

Yleissuunnitelmassa Nunnan kohdalla uusi rata siirtyy lähemmäksi asuintaloja pohjoispuolelle, vaikka eteläpuolella olisi pelkkää peltoa. Miksi suunnittelussa on päädytty tähän ratkaisuun?

Hajala-Nunna yleissuunnitelmasta vastaa Väylävirasto. Väylävirasto tiedottaa suunnitelman nähtäville asettamisesta, jonka jälkeen sitä on mahdollista kommentoida eli antaa muistutus. Yleissuunnitelman etenemisestä löytyy tietoa viraston sivuilta. Yleissuunnitelma toimii ratasuunnitelman pohjana.

Millaiset ovat rakentamisen aikaiset päästöt ja miten muut ympäristövaikutukset on huomioitu?

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin perusteltu päätelmä valmistuu joulukuun alussa. Ympäristövaikutukset huomioidaan suunnittelussa.

Miksi jo olemassa olevaa rantarataa ei kunnosteta?

Hankeyhtiön tehtävänä on suunnitella viisi ratasuunnitelmaa Espoosta Kupittaalle. Rantaradan perusparantaminen ei kuulu yhtiön toimivaltaan.

Turun Tunnin Juna -hankeyhtiössä ovat mukana valtion lisäksi Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Merkittävänä hankkeena suunnittelulle on myönnetty EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility). Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun on myönnetty tukea yhteensä 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 37,5 miljoonaa euroa.

Lisätietoja ja kuvalähde: www.tunninjuna.fi