”Kiertotalous on liiketoiminta- ja elämänmalli, jolla luodaan maapallon kantokyvyn ylläpitävää kestävää kehitystä. Suomessa on kierrätetty eri materiaaleja ja raaka-aineita jo vuosia; olemme olleet tältä osin sisällä kiertotaloudessa. Kiertotalous on myös paljon muuta kuin kierrättämistä”.

Maailmantalouden käyttämien materiaalien ja raaka-aineiden määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1970, paljon nopeammin kuin väestömäärä, joka on kaksinkertaistunut. Kahden viime vuoden aikana kulutus on kasvanut yli 8 %, mutta resurssien uudelleenkäyttö on laskenut 9,1%:sta 8,6%:iin.

Kiertotaloudella tarkoitetaan toimintamallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee. Ei enää pelkästään tuoteta, käytetä ja pois heittämällä luoda jätteitä.

Kiertotalouteen siirtyminen mahdollistaa kustannussäästöjä, tehostettuja tuotanto ja palveluprosesseja sekä hukan ja raaka-ainehävikin pienentämisen. Eko-designilla luodaan uutta kestävällä pohjalla olevaa tuotantoa. Lisäksi kiertotalouteen siirtyminen mahdollistaa aivan uudenlaisten partneriverkostojen luonnin.

Käytännössä tämä merkitsee raaka-aineiden tarpeen pienenemistä ja tällä on suuri merkitys erityisesti uusiutumattomien raaka-aineiden kohdalla. Lisäksi kaatopaikoille tai luontoon päättyvän jätteen määrä vähenee. Tuotteen tullessa elinkaarensa päähän, sen raaka-aineet ja materiaalit pyritään aina kun mahdollista hyödyntämään uusissa tuotteissa, jolloin ne luovat lisäarvoa yhä uudelleen.

Lisäksi kiertotaloudella luodaan organisaatioille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mahdollistetaan uusia yhteistoimintamalleja joissa toisen jäte on toisen raaka-aine ja luodaan aivan uusia yhteistyökuvioita sekä hyvinvointia tuottavuutta parantamalla ja tuomalla uusia tuotteita ja palveluja markkinoille. 

Kohti kiertotalouden suuntaa

Suomesta löytyy monia erinomaisia esimerkkejä niin start-up tasolta kuin vakiintuneilta toimialoiltakin. Metsä Groupin pilottiprojektit ovat hyviä esimerkkejä, joissa metsäteollisuuden sellua muutetaan tekstiiliteollisuuden raaka-aineiksi. Toisena esimerkkinä on pikaruoka ravintoloiden jätteenä syntyvän uppopaistamiseen käytettävän öljyn käyttäminen polttoaineiden raaka-aineena sen sijaan että se päätyisi jätteeksi.

Kiertotalouden toimintamalleilla ja uusilla yhteistyöverkostoilla on myös ympäristölle merkittävä vaikutus. Muovijätettä päätyy vielä tänäkin päivänä maailman meriin noin 8 miljoonaa tonnia. Tämän aiheuttama luonnon katastrofi voidaan välttää keräämällä muovijäte tehokkaasti ja käyttämällä tämä uusien tuotteiden raaka-aineina.

Julkisella sektorilla on kiertotalouteen siirtymisessä aivan erityinen asema ja vaikutusmahdollisuus. Tämä tapahtuu ohjaamalla hankintoja entistä kestävämmälle pohjalle, jolloin yhteiskunnasta tulee hiilineutraalimpi ja raaka-aineita säästävämpi. Julkisen sektorin toimenpiteet ja hankintatavat ohjaavat ja kannustavat myös yksityissektorin toimintaa kiertotalouden suuntaan.

”Kiertotalous ei ole vain mahdollisuus tai vaihtoehto, vaan kiertotalouteen siirtyminen on enemmän tai vähemmän välttämättömyys tulevaisuuden kannalta”.

Suomen Kiertotalousyhdistys on voittoa tavoittelematon ja tietoa jakava jäsenorganisaatio, joka osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja auttaa organisaatioita muutoksessa kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.

Suomen Kiertotalousyhdistyksen toiminta tukee YK:n 17 kestävän kehityksen periaatteiden saavuttamista ja Suomen hallituksen strategiaa sekä Euroopan Unionin komission tavoitteita kiertotalouden osalta.

Kiertotalouden määritelmiä

SITRA: Kiertotalous on tulevaisuuden taloudellinen malli, jossa luonnonvaroja käytetään ylittämättä maapallon kantokykyä.

Ellen MacArthur Foundation: Kiertotalous perustuu jätteiden ja pilaantumisen suunnitelmalliseen minimointiin, tuotteiden ja materiaalien käytön pidentämiseen sekä raaka-aineiden uudelleen käyttöön

EU: Kiertotalous on tuotannon ja kulutuksen malli, johon sisältyy olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden jakaminen, vuokraaminen, uudelleenkäyttö, korjaus, kunnostaminen ja kierrätys mahdollisimman pitkään. Tällä tavalla tuotteiden elinkaari pidentyy

Lisätietoja:

Tani Järvinen, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kiertotalousyhdistys ry. [email protected] puh: 040-8445767

Artikkeli on julkaistu Turun seudun Yritysmaailma -lehdessä 2/2021.