Vaikka talouden suhdanne kulkeekin nyt pohjaa pitkin, voidaan tunnelin päässä nähdä jo hieman valoa. Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtajan Peer Haatajan mukaan ensimmäinen askel ylöspäin on jo mahdollisesti otettu. Hyviin uutisiin lukeutuu myös Tampereelle rakentuva siruosaamiskeskus.

– Laskusuhdanne lähti liikkeelle tarjontapuolen shokista, jonka Ukrainan sodan käynnistyminen aiheutti. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu aiheutti inflaation, joka näkyy nyt meillä rakentamisen lamana. Vastaavanlaisen kaavan mukaan tässä mennään, kuin 70- ja 80-lukujen öljykriisien aikaan – uuteen tilanteeseen on vain pikkuhiljaa sopeuduttava, Peer Haataja toteaa.

Euroopan keskuspankki hillitsi kiihtynyttä inflaatiota korkojen nostolla, joka nosti rahoituskustannuksia ja hidastaa nyt investointeja yrityskentällä.

– Ennen kriisiä meidän alueen teollisuudessa oli hyvät tilauskannat, nyt taantunut tilanne näkyy täällä irtisanomisten sijaan lomautuksina, koska yrityksissä ymmärretään työvoimapulan merkitys siinä vaiheessa, kun talouden nousu vihdoin käynnistyy. Tällä hetkellä tilanne polkee vielä paikoillaan, mutta tilanne voi alkaa piristymään jo loppusyksyn tai viimeistään ensi kevään aikana.

Haataja muistuttaa patoutuvasta kysynnästä, joka väistämättä alkaa purkautumaan jossakin vaiheessa. Asuntomarkkinoilla talouden piristyminen näkyy jo jonkin verran, mutta muutos ei ole nopea, koska Tampereen alueella on kohtalaisen suuri määrä myymättömiä asuntoja. Suomalainen teollisuus on erityisen riippuvainen Euroopan markkinoista, joten on tapahduttava pitkä ketju asioita, ennen kuin tilanne alkaa paranemaan.

– Vaikka inflaatio on saatu Suomessa kuriin, Euroopassa tilanne on toinen. Pienenä markkinana meidän tilanteella ei ole kovinkaan paljon vaikutusta Euroopan keskuspankin tekemiin päätöksiin. Olen kuitenkin toiveikas ensi vuoden osalta. Ensi vuonna tähän samaan aikaan on taas uudet ongelmat elinkeinoelämässä, joiden osalta suhteen viittaan nyt työvoimapulaan.

Tampereen seudun vientiteollisuusyritykset investoivat vahvasti kysynnän kasvuun

– Olemme kuulleet viimeisen puolentoista vuoden aikana useista isoista laajennusinvestoinneista meidän alueella. Tuotannon laajentaminen on aina hyvä signaali. Esimerkiksi AGCO ja Sandvik investoivat, myös Metso rakentaa tänne uuden tehtaan, Haataja mainitsee.

Koska kyseessä on iso klusteri myös isojen yritysten alihankkijat laajentavat tuotantoaan ja tekevät konehankintoja.

– Vaikka nyt otetaankin vähän happea, hetken päästä tuotantomäärämme tulevat olemaan kriisiä edeltävää tasoa korkeammalla. Toki siihen pääseminen vaatii muutaman vuoden. Seuraavana haasteena meillä tulee olemaan työvoimapula, joka on ns. positiivinen ongelma, johon kyllä löytyy ratkaisut. Yritykset osaavat varautua rajusti kasvavaan työvoimatarpeeseen ja sen suhteen ollaan jo tekemässä valmistelevia toimenpiteitä, Haataja toteaa.

Työvoimatarpeissa kannattaa katsoa 2–3 vuoden päähän

– Yritystasolla suosittelisin katsomaan noin 2–3 vuoden päähän ja miettimään työvoiman saatavuutta strategisesti. Uudessa toimintaympäristössä täytyy reagoida tuleviin tarpeisiin hyvissä ajoin, koska uusia ammattitaitoisia työntekijöitä on tarjolla vain rajoitetusti.

Haataja kannustaa yrityksiä aktiiviseen oppilaitossuhteiden hoitoon sekä verkostoitumiseen. Myös vuokratyövoima tarjoaa yhden varteenotettavan vaihtoehdon varautumisessa.

– Uskon vahvasti demografisiin laskelmiin, joiden mukaan meille kasvumaakuntakin tarvitaan 30 000–40 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2040 mennessä. Tästä syystä yritysten olisi hyvä miettiä, missä vaiheessa oma työyhteisö monimuotoistuu ja toiseksi viralliseksi kieleksi otetaan englanti. Työperäisen maahanmuuton määrän lisääntyminen tulee näkymään myös kaupungin katukuvassa. Koulut alkavat olla jo aika monimuotoisia tänä päivänä ja hetken päästä se tulee näkymään myös työpaikoilla ja katukuvassa. Lähes 20 % meidän työvoimasta on maahanmuuttajataustaisia vuoteen 2040 mennessä.

Globaaleita uhkakuvia ei voida täysin sivuuttaa

Mediassa on maalailtu tietynlaisia uhkakuvia myös globaaliin toimintakenttään, kuten USA:n presidentinvaaleihin sekä EU:n ja Kiinan suhteiden kehittymiseen liittyen. Pitäisikö näiden herättää huolta yrityskentällä?

– Olemme keskustelleet näistä asioista valiokunnissa ja vahva näkemys on, että iso kuva on muuttunut aika ratkaisevasti, ainakin vähän pidemmäksi aikaa. Globalisaatio teki täyskäännöksen ja tuli blokit. Venäjä aiheuttaa oman uhkakuvansa, jonka lisäksi Kiina on vähän arvaamaton, ns. musta hevonen, koska sekin vähän sulkeutunut. Tähän kytkeytyy vielä eurooppalainen politiikka, joka on huomannut liiallisen riippuvaisuussuhteen Kiinaan ja Taiwaniin. Mm. tästä syystä mikrosiruasioiden kehitystyö on lähtenyt Euroopassa ja meilläkin täällä Tampereella liikkeelle vauhdikkaasti. Näistä syistä on jouduttu pohtimaan omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä eurooppa- ja suomitason asioita.

USA:n presidentinvaalien vaikutusta Eurooppaan on Haatajan mukaan todella vaikeaa arvioida.

– Euroopan suunnasta katsottuna saatetaan nähdä, että Trump olisi politiikassaan Harrisiin verrattuna radikaalisti erilainen, mutta todellisuudessa molemmat kandidaatit ovat kuitenkin kohtuullisen oikealla. Tästä syystä kauppa- ja globaali politiikka säilyvät todennäköisesti aika samanlaisena kuin tälläkin hetkellä. Nopeat suojaavat kauppapoliittiset toimet ovat kuitenkin todennäköisempiä USA:n markkinoiden näkökulmasta, mikäli Trump tulee valituksi.

Kylmentyneen Venäjän markkinan takia Suomi tarvitsee nyt uusia markkina-alueita, joista yksi on Pohjois-Amerikka. Globaalisti ajateltuna eri maanosien keskinäinen riippuvuus on Haatajan mukaan niin suurta, että yksittäiset kriisit vaikuttavat kaikkiin maailmantalouden pelureihin.

– Suomelle nämä kriisit ovat erityisen haitallista, koska Suomen hyvinvointi elää vientiteollisuudesta. Vientiteollisuuden sakatessa nähdään valtion velkaantumista sekä bruttokansantuotteen laahausta. USA:ssa pärjätään ihan hyvin jo pelkästään kotimarkkinaa elvyttämällä – meillä se ei kuitenkaan onnistu.

Tampereelle 40 miljoonan euron rahoitus siruosaamiskeskuksen perustamiseksi

– Tampereen yliopisto sai 40 miljoonan rahoituksen siruosaamiskeskukselle ja jossain vaiheessa on vuorossa myös siruvalmistuksen pilottilinja. Tähtäimessä on, että täällä suunniteltaisiin jatkossa erittäin vaativia mikrosiruja. Tähän on jo olemassa eurooppalainen rahoitus ja kaikki tekevät kovasti töitä asian edistämiseksi. Kyseessä on älykkäille koneille ja täällä toimivalle vahvalle ICT-alalle todella iso juttu, joka tulee todennäköisesti poikimaan paljon uusia palveluita, tuotteita ja tuoteominaisuuksia. Moni yritystoimija tulee varmasti kiinnittymään hankkeeseen ja se tulee olemaan osa heidän tuotekehitystään ja tulevaisuuttaan, Haataja kertoo.

www.tampereenkauppakamari.fi