Jopa neljä seitsemästä innovaatiokyvykkyyden osa-alueesta on yrityksissä paremmalla tasolla nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Kehittyneitä osa-alueita ovat osallistuva johtaminen, työilmapiiri ja hyvinvointi, osaamisen kehittäminen sekä uudistaminen. Johtajan esimerkin ja osallistumisen koettiin edistävän innovointia. LUT-yliopiston tekemässä tutkimuksessa olivat mukana pienet ja keskisuuret yritykset.

Innovaatiokyvykkyys kuvaa osaamista, järjestelmiä ja prosesseja, joita yritykseltä vaaditaan innovaatioiden kehittämiseen ja käytäntöön viemiseen. LUT-yliopistossa tehty tuore tutkimus paljastaa, millainen on innovaatiokyvykkyyden tila suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa eli pk-yrityksissä. Asiaa kysyttiin 271 yrityksen johtajalta.

Apulaisprofessori Minna Saunila kertoo, että neljä seitsemästä innovaatiokyvykkyyden osa-alueesta on paremmalla tasolla nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Kehittyneitä osa-alueita ovat osallistuva johtaminen, työilmapiiri ja hyvinvointi, osaamisen kehittäminen sekä uudistuminen.

– Tulos kertoo siitä, että yrityksissä pidetään innovaatioiden kehittämistä tärkeänä ja niihin panostetaan aktiivisesti, Saunila kommentoi.

Innovaatiokyvykkyyden muut osa-alueet ovat ideointi- ja organisointirakenteet, ulkopuolinen tieto sekä työntekijöiden aktiivisuus. Yritykset hyödyntävät eri osa-alueita ja niiden yhdistelmiä sen mukaan, minkälaisesta innovaatiosta kulloinkin on kyse.

Innovaatiokyvykkyyden osa-alue, jonka oli koettu merkittävästi huonontuneen vuosikymmenen aikana, oli ideointi- ja organisointirakenteet.

– Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että pk-yrityksissä innovaatioiden syntylähteet voivat olla hyvin vaihtelevat, eivätkä ne synny minkään tiukan ennalta määritellyn prosessin kautta.

Edellisen kerran tutkimus suoritettiin vuonna 2010. Silloin pk-yrityksissä panostettiin erityisesti työilmapiiriin ja hyvinvointiin ja ulkopuolisen tiedon hyödyntämiseen.

– Edelleen 2021 panostetaan erityisesti työilmapiiriin ja hyvinvointiin, mutta myös osaamisen kehittämiseen ja uudistumiseen, Saunila toteaa.

Innovaatiokyvykkyys vaikuttaa yritysten suorituskykyyn

Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että osallistuvaa johtamista ei enää koeta haitallisena innovaatiokyvykkyyden kehittämisessä. Vielä kymmenen vuotta sitten sen nähtiin vaikuttavan kielteisesti pk-yritysten suorituskykyyn.

– Johtajan esimerkki ja osallistuminen edistää innovointia, jolloin voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia myös suorituskyvyssä. Työilmapiirin ja -hyvinvoinnin merkitys pk-yrityksen suorituskyvylle korostui tutkimuksen tuloksissa sekä nyt että vuosikymmen sitten, apulaisprofessori tiivistää.

www.lut.fi