Insinöörin kädenjälkeä tarvitaan jokaisessa teollisen yhteiskunnan toiminnossa, vaikka se ei aina näkyisikään päällepäin. Insinöörin tutkinto antaa mahdollisuuden tehdä töitä hyvin monipuolisissa tehtävissä.

Insinöörit kehittävät menetelmiä ja laitteita sekä suunnittelevat kokonaisuuksia. He tilastoivat ja tutkivat asioita, hoitavat myyntiä ja markkinointia ja laskevat kustannuksia.

Asiantuntija- ja johtotehtävissä insinöörit ideoivat tulevaisuuden visioita ja edustavat toimialaansa kotimaassa ja maailmalla.

– Kaiken taustalla on pyrkimys tehdä asioita paremmin, kertoo biotuotetekniikan opiskelija Terhi Ropponen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk kouluttaa Savonlinnassa tekniikan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä turvallisuusalan ammattilaisia. Insinöörin (AMK) tutkinnon voi suorittaa biotuotetekniikassa tai teollisen puurakentamisen rakennustekniikassa.

Biotuotetekniikka löytää uusia menestystuotteita

Biotuotetekniikka on kemiallista prosessitekniikkaa, jolla jalostetaan luonnon uusiutuvaa biomassaa.

Xamkissa koulutuksen painopiste on metsäbiomassan hyödyntämisessä.

– Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen materiaalien, kemikaalien, energian ja polttoaineiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti, painottaa biotuotetekniikan koulutusvastaava Jarkko Männynsalo.

Uusilla biotuotteilla pyritään korvaamaan haitallisia maaöljypohjaisia tuotteita.

– Nämä uudet pienemmän hiilijalanjäljen biotuotteet voivat toimia jopa hiilinieluina. Männynsalo jatkaa.

Biotuotetekniikan insinöörin tutkinto

Biotuotetekniikan insinööriopintoihin on Xamkissa vuoden 2022 yhteishaussa 25 aloituspaikkaa.

Insinööriopintoihin sisältyy luonnontieteitä kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Lisäksi opiskellaan myös automaatiotekniikkaa, prosessin suunnittelua ja ympäristöasioita.

Opinnoissa perehdytään erilaisiin prosessitekniikoihin, joten biotuotetekniikan insinööriopinnot antavat valmiudet työllistyä myös muille kemiantekniikan aloille.

– Opintojen loppupuolella syvennytään biotuotetekniikkaan ja käydään läpi sellun, paperin ja kartongin valmistusprosessit sekä muuta puunjalostuksen kemiaa, Männynsalo kertoo.

Teollinen puurakentaminen on edelläkävijöiden ala

Suomessa panostetaan nyt puurakentamiseen ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman mukaisesti. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona.

– Teollisen puurakentamisen insinööreille onkin nyt kysyntää, toteaa teollisen puurakentamisen insinööriopintojen koulutusvastaava, lehtori Petteri Härkönen.

Osaajia tarvitaan muun muassa rakennustuotantoon, erilaisiin asiantuntijatehtäviin, rakennustuoteteollisuuteen sekä kiinteistön hallintaan ja kunnossapitoon.

Rakennusalan insinöörillä on mahdollisuus olla mukana varmistamassa rakennuskantamme kuntoa, asumisen terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristömme elinvoimaisuutta.

Teollisen puurakentamisen taidonnäyte Joensuun Areena oli valmistuessaan Suomen suurin puurakennus. Kuvaaja: Petteri Härkönen

Teollisen puurakentamisen rakennustekniikan insinöörin tutkinto

Teollisen puurakentamisen rakennustekniikan insinööriopintoihin on Xamkissa vuoden 2022 yhteishaussa 30 aloituspaikkaa.

– Meiltä valmistuu rakennusinsinöörejä, jotka hallitsevat puun lisäksi myös muut rakennusmateriaalit, kuten betonin ja teräksen, Härkönen korostaa.

Teollisen puurakentamisen opinnot ovat laaja-alaiset ja antavat monipuoliset valmiudet työelämään.

– Työllisyysnäkymät puurakentamisessa ovat hyvät, ja kehittyvällä alalla rakennusinsinöörien on mahdollista päästä mukaan uusien tuotteiden kehittämiseen, Härkönen lisää.

Modernit ja toimivat tilat opiskeluun

Biotuotetekniikan ja teollisen puurakentamisen insinöörien opiskeluympäristö Savonlinnassa on nykyaikainen ja jatkuvasti kehittyvä.

Osa opinnoista suoritetaan Xamkin keskustan kampuksella Savonniemessä. Pienellä kampuksella opiskelijat ja opettajat tuntevat hyvin toisensa.

– Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että pidämme opiskelijoista hyvää huolta, Härkönen kertoo.

Lähiopiskelupaikkana on pääosin Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva, joka sijaitsee Lypsyniemessä, reilun kahden kilometrin päässä keskustasta. Nohevassa on opetustilojen lisäksi tutkimus-, tuotekehitys- ja testauslaboratorioita sekä toimitiloja yrityksille.

Teknologiapuistossa työskentelee tällä hetkellä noin 300 työntekijää. Tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä alueella on noin 50 ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoita noin 100.

Xamkin Kuitulaboratorio palvelee opiskelijoita ja yrityksiä

Teknologiapuisto Nohevassa sijaitsee myös Xamkin Kuitulaboratorio, joka edistää metsä- ja teknologiateollisuuden kestävää kehitystä ja resurssien järkevää käyttöä yrityslähtöisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) avulla.

– Kuitulaboratorio kehittää vettä ja energiaa säästäviä ratkaisuja, testaa vesien ja lietteiden käsittelyyn uusia menetelmiä sekä tutkii puukuidun tehokkaampaa hyödyntämistä, Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertoo.

Opiskelijoille Kuitulaboratorion tiiviit yhteydet yrityksiin tarjoavat lupaavia näkymiä sekä opiskelun ajalle että työelämään. Kuitulaboratorion tutkimusprojektit ovat usein laajoja ja hedelmällisiä niin opiskelijoille kuin vastavalmistuneille.

– Projektin tutkimusapulaisena toimimisesta voi opiskelijalle herätä kiinnostus myös jatko-opintoihin ja tutkijan ammattiin, Tirri muistuttaa.

Kuitulaboratorion tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksista pyritään luomaan edellytykset löydettyjen ratkaisujen kaupallistamiselle. Kuitulaboratorion yhteistyöverkostossa onkin noin 100 teollisuusyritystä eri puolilta Suomea.

Myös muiden Nohevassa toimivien yritysten kanssa on vahvaa yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.

Yrityksistä löytyy usein lopputyön aihe, ja valmistumisen jälkeen mahdollisesti työpaikka.

– Opiskelumotivaatiota lisää se, että alueella on myös töitä valmistuneille insinööreille, Männynsalo huomauttaa.

Yritysten kautta myös kansainvälinen ura on mahdollinen.

Insinöörit "ilmastotalkoissa"

Vastavalmistuneet Juha Silvennoinen ja Heshmat Rezai työskentelevät CarbonReuse Finland Oy palveluksessa.

Yritys kehittää ratkaisuja hiilidioksidin talteenottoon ja jälleen hyödyntämiseen esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Siten se tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden sekä päästöjen vähentämiseen että tuottavuuden lisäämiseen.

Silvennoinen valmistui biotuotetekniikan insinööriksi vuonna 2018. Hän lähti aikanaan ensimmäisten joukossa mukaan monimuoto-koulutukseen, joka oli päiväopintoja vapaamuotoisempaa.

Silvennoinen ei ole katunut valintaansa. Hänestä on mielekästä työskennellä tulevaisuuden alalla ja tehdä työtä, jolla on tarkoitus.

Rezai oli jo ennen opiskelun aloittamista kiinnostunut alasta. Hän on ollut hyvin tyytyväinen opiskeluun. Vaikka valmistuminen ajoittui pahimpaan korona-aikaan, alan tulevaisuus näytti – ja näyttää edelleen kirkkaalta.

– Työskentely CarbonReuse:lla on mielenkiintoista. Yrityksen kehittämällä menetelmällä vähennetään ilmakehään pääsevää hiilidioksidia ottamalla sitä talteen esimerkiksi teollisuuden savukaasuista, Rezai kertoo.

Hiilidioksidilla on paljon käyttökohteita, talteen otetun hiilidioksidin voi käyttää esimerkiksi polttoaineen valmistuksessa raaka-aineena.

Rezain mielestä insinööri työssä auttaa utelias mieli, ja pienet haasteet pitävät yllä motivaatiota ja intoa lähteä tutkimaan uusia asioita.

www.xamk.fi

Kirjoittanut Ari Mielo, joka työskentelee projektiasiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Elektroniikan 3K-tehtaalla OSKU 2025-hankkeessa.