Maitotila 2030 -hanke: hyvinvoiva lehmä on maitotilan tärkein voimavara

24.01.2025 | Maa- ja metsätalous

– Maitotila 2030 -hankkeen ytimessä on lypsylehmien ja vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, mikä tukee yrityksen menestymistä tulevaisuudessakin, kiteyttää ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntija Sari Morri.

Kokonaisvaltaista koulutusta

Maitotila 2030 on koulutushanke, joka tarjoaa tuoreinta tietoa lehmien terveydestä, ruokinnasta ja maidontuotannosta. Hanke opastaa maitotilayrittäjiä ymmärtämään tilojensa tuotantorakennetta ja ympäristövaikutuksia lehmäkeskeisesti. Tavoitteena on mahdollistaa maitotilojen tehokas toiminta seuraavallakin vuosikymmenellä.

Hankkeen kohderyhmää ovat maitotilayrittäjien ja heidän yhteistyökumppaneidensa ohella alan opiskelijat sekä sidosryhmien asiantuntijat. Hanketta toteuttaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

– Pyrimme monipuolisesti lisäämään maidontuotannossa toimivien tietämystä sellaisilta osa-alueilta, jotka vaikuttavat eläinten hyvinvointiin, kertoo maitotilojen ruokinta-asiantuntija Anne Rajala.

– Tärkeitä ovat myös näkökulmat kasvintuotantoon, johtamiseen, talouteen ja riskienhallintaan, lisää terveydenhuoltoeläinlääkäri Seija Perasto.

Maitotila 2030 -hanke on luontevaa jatkumoa vuoden 2023 lopussa päättyneelle Pötsi-hankkeelle, joka selvitti ja edisti lypsylehmän pötsin toiminnan vaikutusta maidontuotannon kannattavuuteen.

Tilaisuudet, webinaarit ja tallenteet

Käytännössä Maitotila 2030 -hanke järjestää koulutustilaisuuksia, tilavierailuja ja muita tapahtumia sekä tuottaa webinaareja, joihin voi osallistua verkon kautta livenä tai perehtyä tallenteisiin jälkikäteen.

Maitotila 2030 -hankkeen verkkoympäristönä toimii oppimisalusta Moodle. Siellä tallenteet ovat kätevästi katsottavissa ja kuunneltavissa ajasta ja paikasta riippumatta kaikenlaisilla päätelaitteilla.

– Tiedostot ovat Moodlessa helposti saavutettavissa. Kiinnostavaa tallennetta voi kuunnella vaikkapa töiden lomassa, Seija Perasto vinkkaa.

Moodlessa hanke myös viestii toiminnastaan. Lisäksi alustalla voi osallistua keskusteluihin ja ajatustenvaihtoon muiden osallistujien kanssa.

Maitotila 2030 -hankkeen tilaisuuksien tallenteet ja muut tietosisällöt säilyvät Moodlessa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Pääsyn Moodleen saa täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyy myös Maitotila 2030 -hankkeen verkkosivulta.

Hankkeen toimintaan kuuluu myös yhteistyö maitotalousalan sidosryhmien kanssa sekä hankkeen teemoista tiedottaminen esimerkiksi blogikirjoituksilla. Hanke on aktiivinen Facebookissa.

Keväällä 2025 fokuksessa robottilypsy

Tammikuun 2025 webinaarissa käsiteltiin vasikoiden terveyttä ja tekniikkaa. Tammi- ja helmikuun 2025 aikana pohditaan lypsämisen tulevaisuutta kertomalla robotiikan hyödyntämisestä ja automaattilypsystä otsikolla ”Investoisinko robottiin? Millä tekniikalla lypsetään vuonna 2030?”.

– Koulutuksissa laitevalmistajat esittelevät omia tuotteitaan. Koulutustilaisuuksiin sisältyy tilavierailu, Seija Perasto kertoo.

Koulutus: Investoisinko robottiin? Millä tekniikalla meillä lypsetään 2030?

Linkeissä lisätietoja ja ilmoittautumismahdollisuus:

– Robottiteeman lisäksi hankkeen koulutuksissa on luvassa asiaa taloudesta, eläinten terveydestä, mm. utareterveydestä ja sorkkahoidosta, sekä laiduntamisesta. Tiedotamme tapahtumista tarkemmin hankkeen Facebook-tilillä ja Moodlessa. Kaikki ProAgrian tapahtumat kautta maan näkyvät myös sivulla www.proagria.fi/tapahtumat.

Vuoden 2024 webinaareissa ja koulutuksissa aiheina olivat mm. lehmien hedelmällisyys, ruokintaratkaisut, nurmentuotanto ja rehunteko, eläinten hyvinvointilain muutokset sekä vasikoiden ja hiehojen ruokinta ja juotto.

Maitotila 2030 -hanke oli mukana toteuttamassa lokakuun 2024 lopussa pidettyä Maitoalan huippuseminaaria, jonka pääjärjestäjänä toimi ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Seminaarissa oli eturivin ammattilaisia puhumassa mm. lehmien siirtymäkauden olosuhteista ja hoidosta. Kansainvälistä näkemystä toi professori Trevor DeVries Guelphin yliopistosta Kanadasta.

– Isompien tapahtumien järjestämiseen Maitoalan huippuseminaarin kaltainen yhteistyökuvio sopii oikein hyvin, Sari Morri mainitsee.

Taloudenpitoa ei unohdeta

Hankkeen keskiössä ovat eläinten terveys ja maidontuotanto, mutta talousnäkökulma on tärkeä siksi, että taloudellinen tulos muodostaa maitotilayrittäjän, hänen perheensä sekä tilan työntekijöiden toimeentulon.

Asiantuntija Timo Pajula muistuttaa, että taloudellisen tuloksen tekeminen ja kustannustehokkuus perustuvat tuotannollisiin seikkoihin.

– Talousasiat kulkevat hankkeen koulutuksissa tiiviisti mukana. Tarkastelemme taloudellisia tavoitteita sekä käymme läpi suhdannetilannetta ja maitomarkkinan näkymiä.

Maitotilan toiminta nivoutuu talouden suunnitteluun ja hallintaan. Hoitamalla järkevästi esimerkiksi kasvintuotantoa ja eläinten terveyttä on mahdollista vaikuttaa taloudenpitoon positiivisesti.

– Kun perusasioiden osaaminen on kunnossa, voi tilan talouskin toimia kestävällä pohjalla, toteaa Seija Perasto.

Keväällä 2024 käytiin läpi eläinten kouluttamista myös käytännössä.

Kiinnostavia aiheita kentän toiveita kuunnellen

Sari Morri kertoo, että hankkeen koulutustilaisuuksissa on ollut erinomaisia keskusteluita webinaareista saatujen ajatusten pohjalta.

– Uusinta tietoa olemme päässeet jakamaan myös koulutusten tilakäynneillä.

– Maitotila 2030 -hanke on ajan hermolla. Kuuntelemme kentän toiveita koulutusten ja tietoiskujen sisällöistä.

Hankkeen tuloksellisuuden mittarit ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Osallistujien lukumäärien seurannan ohella hanke kerää palautetta osallistujien kehittymiskokemuksista. Oppimisnäkökulmasta katsottuna Maitotila 2030 -hankkeen vahvuutena ovatkin juuri kiinnostavista ja tarpeellisista aiheista huolella suunnitellut webinaari-tietoiskut ja koulutukset, joihin jokainen pääsee helposti käsiksi verkossa.

– Tarkoituksena on herättää ideoita, joiden avulla osallistujat voivat parantaa toimintaansa, Sari Morri luonnehtii hankkeen päämääriä.

Morrin mukaan käsitellyt teemat ovat saaneet hyvää palautetta. Hanke pyrkii pitämään webinaarit ja livetilaisuudet keskenään johdonmukaisina ja toisiinsa liittyvinä.

– Esimerkiksi viime keväänä yhdessä webinaarissa meillä oli eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio kertomassa eläinten käyttäytymisestä ja eläinten kanssa toimimisesta. Jatkona webinaarille oli Kaimion vetämiä koulutuksia tilakohteissa. Koulutuksissa monet osallistujat kertoivat ottaneensa käyttöön webinaarissa esille tulleita ideoita.