
Nuoret viljelijät tavoittelevat kasvua ja kokevat työn merkitykselliseksi

09.06.2026 | Maa- ja metsätalous
Nuori viljelijä -tutkimuksen mukaan kolme neljästä nuoresta viljelijästä tavoittelee tilansa kasvattamista, ja työ maatalousyrittäjänä koetaan merkitykselliseksi. Nuoret viljelijät ovat sitoutuneita kehittämään tilojaan, mutta kaipaavat päättäjiltä pitkäjänteisyyttä ja kuluttajilta kotimaisen ruoan arvostusta.
Kolmella viidestä nuoresta viljelijästä on melko tai erittäin vahva usko suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen.
Luottavaisimpia tulevaisuuden suhteen ovat nuorimmat viljelijät, naiset ja lypsykarjatilalliset sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat viljelijät. Kriittisimmin tulevaisuuteen katsovat 30–34-vuotiaat viljatilalliset.
– Nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on välttämätöntä ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on monelle aloittavalle viljelijälle kriittisen tärkeä tukimuoto, maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Maaliskuussa tehty tutkimus perustuu enintään 40-vuotiaiden viljelijöiden näkemyksiin.
Nuoret viljelijät tavoittelevat kasvua
Nuorten viljelijöiden kasvu- ja investointihalukkuus on vahvaa: kolme neljästä tavoittelee tilansa kasvattamista seuraavien viiden vuoden aikana. Kasvu ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan keino turvata tilan jatkuvuus, kehittää tuotantoa ja vastata muuttuviin vaatimuksiin.
Kaksi kolmesta on tehnyt investointeja ja joka toinen kehittänyt omaa osaamistaan. Lähes joka kolmas hyödyntää jo uusia energiaratkaisuja ja teknologioita, kuten drooneja, satelliittidataa ja paikkatietoon perustuvaa tarkkuusviljelyä.
– Tulokset osoittavat, että nuoret viljelijät eivät ole vetäytymässä, vaan sitoutuvat alaan ja rakentavat tulevaisuutta käytännön toimilla. Nuoret kokevat vastuuta paitsi tilasta myös suomalaisen ruoantuotannon säilymisestä elinkelpoisena tulevaisuudessa, Minna-Mari Kaila sanoo.
Tutkimustuloksissa nousee esiin tarve pitkäjänteiselle maatalouspolitiikalle. Vastaajien mukaan suurin uhka Suomen ruokaturvalle on maatalouden kannattamattomuus.
Maatalousyrittäjyys periytyy ja työ koetaan merkityksellisenä
Nuori viljelijäsukupolvi toimii usein perhetilojen jatkajina: kolme neljästä on ryhtynyt viljelijäksi sukupolvenvaihdoksen kautta.
– Sukupolvenvaihdos nähdään mahdollisuutena uudistaa ja kehittää, ei vain ylläpitää vanhaa, Minna-Mari Kaila sanoo.
Neljä viidestä nuoresta viljelijästä kokee työnsä maatalousyrittäjänä merkitykselliseksi. Tärkeimpiä motivaation lähteitä tilan jatkuvuuden sekä kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen.
Nuorten viljelijöiden osuus Suomessa on noin 18 prosenttia, mikä on EU:n keskiarvoa korkeampi. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, ja erityisesti nuoria naisviljelijöitä on edelleen vähän.
Nuori viljelijä- tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026. Lisätietoja www.maaseutuverkosto.fi
Kuva: Maaseutuverkosto
Haluatko oman yrityksen esille tähän?
Katso myös tämä

Kohdennetulla metsänlannoituksella voidaan lisätä metsien kasvua jopa 30 miljoonalla kuutiolla
Metsien lannoitus on nopein tapa lisätä puuston kasvua, kasvattaa metsien hiilinieluja ja parantaa metsätalouden kannattavuutta.
Maa- ja metsätalous

Huhtikuun 2022 puumarkkinakatsaus: kotimaiselle puun käytölle odotetaan kasvua
Puun tuonnin korvaaminen Venäjältä onnistuu lisäämällä kotimaista puun hankintaa tänä ja ensi vuonna.
Maa- ja metsätalous
