Yhteistyössä Päijät-Hämeen alueen yritysten kanssa LAB-ammattikorkeakoulu on kehittänyt kaksivuotisen, ESR-rahoitteisen Turvaa ja terveyttä sote-yrityksille-hankkeen. Sen tavoitteena on auttaa sosiaali- ja terveysalan organisaatioita kehittämään riskienhallintaa ja omavalvontaa sekä ennakoimaan ja valmistautumaan tulevaisuuden terveysuhkiin.

Vuoden alussa käynnistyneessä hankkeessa on keskitytty aluksi hankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja terveysturvallisuudesta tiedottamiseen. Tänä syksynä ovat käynnistyneet terveysturvallisuus-teemaiset koulutukset, joissa parannetaan Päijät-Hämeen alueen sote-toimijoiden osaamista COVID -19-pandemian aiheuttamiin terveysturvallisuusriskeihin sekä erityisesti toimintakäytänteisiin työyhteisöissä.

- Tarkoituksena on, että palvelutuottajien riskikartoituksissa ja sen myötä myös omavalvontasuunnitelmissa huomioidaan terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat tilanteet, kuten pandemiat. Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa terveysturvallisuus johtamassaan työyhteisössä. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöstön osallistamista toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, osaamisen johtamista sekä aktiivista vuorovaikutusta sekä henkilöstön että asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Tarja Korpela.

- Näyttää siltä, että organisaatioissa on tietoa COVID-19-pandemian vaikutuksista, ja työyhteisöt ovat löytäneet hyviä käytäntöjä terveysturvallisuuden lisäämiseksi. Hankkeen koulutuksessa on kiinnitetty huomiota systemaattiseen tapaan tehdä riskikartoitusta ja siitä nousevaan työyhteisöjen toimintakäytänteiden muuttamiseen. Esihenkilöt tarvitsevat työkaluja terveysturvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Hankkeen keskeinen tarkoitus on tukea esihenkilöiden työtä tarjoamalla heille uusia terveysturvallisuutta edistäviä työmenetelmiä johtamisen tueksi, jatkaa Tarja Korpela.

Vaikutukset näkyvät pitkään ja laajasti

- Kulkutaudit ja epidemiat ovat kiertäneet maailmaa aikaisemminkin. Olemme kenties viime vuosikymmeninä ajatelleet, ettei nykymaailmassa, ainakaan korkean hygieniatason maissa, ole enää tämänkaltaista terveysuhkaa. Ennenkokematon ja ennakoimaton terveysturvallisuusriski on kuitenkin toteutunut COVID -19-pandemian muodossa. Pandemia on kurittanut erityisesti ensimmäisen aallon aikana Suomeakin aiheuttaen kymmeniä ikäihmisten kuolemia hoito- ja hoivapalveluita tuottavissa yrityksissä. Niissä virus on levinnyt sekä asukkaiden, että henkilökunnan keskuudessa. Kriisitilanne on eskaloitunut nopeasti, eikä siihen ole osattu varautua ja reagoida muun muassa henkilöstön työn johtamisen ja toimintamallien muutoksilla. Hoitotoimenpiteisiin tarvittavia suojavarusteitakaan ei ole ollut toimijoiden varastoissa riittävästi, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus, kehittämis- ja innovaatioasiantuntija Anne Timonen, joka toimii myös hankkeen projektipäällikkönä.

- Parhaillaan neljännessä aallossa menevä koronapandemia on paitsi vakava kansallinen terveysuhka, myös kriisi Suomen elinkeinoelämälle. Se on aiheuttanut mittavien rajoitus- sekä sulkutoimien myötä eri toimialoille merkittäviä taloudellisia vaikeuksia tulonmenetysten ja henkilöstön lomautuksien seurauksena. Hoito- ja hoivatyöntekijät ovat työssään lujilla ja sote-ala kärsii mittavasta työvoimapulasta, jota pitkittynyt koronapandemia on entisestään lisännyt.

Lisäksi Suomen Mielenterveysseuran mukaan koronapandemia on vaikuttanut kaikenikäisten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen heikentävästi. Esimerkiksi pandemian alussa ikääntyneet ovat joutuneet koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja sosiaalisen eristämisen vuoksi erityisen vaikeaan tilanteeseen. Hoito- ja hoivakodeissa olevien ikääntyneiden omaisten vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut. Vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja hoitamaan jopa etäyhteyksien kautta. Ikäihmisten omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella riittämättömän tuen vuoksi.

- Hankkeen koulutustoimenpiteillä halutaan vahvistaa päijäthämäläisten sote-alojen yritysten toimintakykyä myös niiden kohderyhmät sekä sidosryhmät huomioiden, korostaa Anne Timonen.

Koulutuksella valmiuksia sote-yritysten kriisinhallintaan

Päivikki Lahtinen, sosiaali- ja terveysalan lehtori sekä myös hankeasiantuntija kommentoi terveys ja hyvinvointitilannetta seuraavasti:

- Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ovat osallistuneet Turvaa ja terveyttä sote-yrityksille-hankkeeseen liittyvään koulutukseen Terveysturvallisuus sosiaali- ja terveysalan poikkeusoloissa ja kriisitilanteessa. Opiskelijat ovat laatineet riskiarviointianalyyseja sekä tehneet toimintasuunnitelmia päijäthämäläisille sotealan yrityksille mahdollisista kehittämistoimenpiteistä COVID-19-pandemian aikana. Lisäksi kehittämistehtävissä on korostunut terveysturvallisuuden osaamisen lisääminen ja erityisesti tiedottamisen merkitys pandemian aikana.

Koronan tärkeitä perustorjuntatoimia ovat pandemian leviämistä ehkäisevät toimenpiteet sekä rokotukset. Ne eivät kuitenkaan yksinään ole pitkällä ajanjaksolla kestäviä ratkaisuja. Asiantuntijat arvioivat, että korona tulee jäämään tautikirjoomme jossain muodossa.

COVID-19-pandemian ennaltaehkäisy koskettaa laajasti eri yhteiskuntamme toimijoita ja kaikkia kansalaisia. Kun tutkimustietoa karttuu, myös ennaltaehkäisyä osataan paremmin kohdistaa perusteltuihin kohteisiin. Haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten suojeleminen pandemialta tulee olemaan jatkossakin keskeisellä sijalla. Terveydenhuollon kantakyvyn turvaaminen on edelleen suuri haaste terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Terveyttä- ja turvallisuutta sote-yrityksille-hanke haluaa osaltaan tukea yrityksiä toimimaan pandemia -tilanteessa sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä, että henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta edistäen.

- Hoito- ja hoivapalveluita sekä julkisia terveyspalveluita tarjoavat toimijat ovat avainasemassa pandemian vastaisessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa, sairastuneiden hoitotyössä sekä lääkehoidollisissa toimenpiteissä. Palveluidentuottajien ajantasainen omavalvontasuunnitelma ja riskienhallinnan prosessit parantavat sote-yritysten asiakas- ja potilasturvallisuutta, henkilöstön työssäjaksamista ja hyvinvointia. Riskienhallinta kuuluu yritysten johdon lisäksi koko henkilöstölle ja johdon vastuulla on varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä tieto turvallisuuteen liittyvistä asioista. Henkilöstön tulisi osallistua työtehtäviensä puitteissa myös omavalvontasuunnitelman kehittämiseen, päivittämiseen ja jatkuvaan riskien arviointiin ja tunnistamiseen, toteaa lopuksi Anne Timonen.

Lisätietoa hankkeesta: https://lab.fi/fi/projekti/turvaa-ja-terveytta-sote-yrityksille