Pyydä tarjous

DigiNepsy-hanke sujuvoittaa arkea ja keventää aistikuormitusta

Nepsy-Nurkka Kankaanpään kirjastossa syyskuussa 2022.
Nepsy-Nurkka Kankaanpään kirjastossa syyskuussa 2022.
28.09.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous

– DigiNepsy-hankkeessa on kaksi pääteemaa: toiminnanohjaus eli arjen sujuvuus, sekä aistikuormituksen tasapainottaminen. Vaikka hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset nepsy-nuoret ja -aikuiset, niin kehittämillämme ratkaisulla voidaan edistää kaikkien ihmisten hyvinvointia, kertoo projektitutkija Krista Toivonen Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK).

DigiNepsy-hankkeen tavoitteena on neuropsykiatristen henkilöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen teknologian keinoin. Neuropsykiatristen häiriöiden ryhmään kuuluvat autismikirjon häiriöt (mm. Aspergerin oireyhtymä), aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADD ja ADHD), nykimishäiriöt (mm. Touretten oireyhtymä) sekä monimuotoiset oppimiskyvyn ja kehityksen häiriöt.

DigiNepsy-hankkeessa keskitytään erityisesti aistikuormitukseen ja siitä palautumiseen sekä arjen strukturoinnin ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Hankkeen tavoitteet nousevat kentällä tehdyistä havainnoista. Taustalla on myös SAMK:n aiempi Digimieli-hanke, jossa kehitettiin digitaalisia työkaluja nuorten mielenterveyden tukemiseen. Keskeistä hankkeessa on kokeilemalla kehittämisen ideologian mukaisesti pilotoida olemassa olevia teknologioita sekä tunnistaa nykyisistä välineistä sellaisia, joissa digitalisaatio voisi tuottaa lisäarvoa.

Työikäisten ja nuorten aikuisten nepsy-henkilöiden ja heidän läheistensä lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat tiedon ja ymmärryksen lisäämisen näkökulmasta myös sote- ja opetusalan ammattilaiset.

Hanke on edennyt hyvin koronasta huolimatta

ESR-rahoitteisen DigiNepsy-hankkeen toiminta-aika on 1.3.2020–31.8.2023. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin: (1) olemassa olevien teknologiaratkaisujen kartoitus ja hankinta, (2) uusien työkalujen kehittäminen, (3) työkalujen pilotointi, (4) palvelumuotoilu ja koulutus sekä (5) idealainaamo. Hankkeen toiminta-ajasta on jäljellä noin kolmannes, ja työpakettien toteuttamisessa hanke on edennyt jo viidenteen.

Koronaepidemia on Krista Toivosen mukaan vaikuttanut siten, että hankkeen alussa toimittiin täysin etänä.

– Kohderyhmään kuuluvia olemme myöhemmin päässeet tapaamaan henkilökohtaisesti. He ovat olleet mukana hankkeen järjestämissä työpajoissa kertomassa kokemuksistaan ja toiveistaan digitaalisista työkaluista.

– He ovat kertoneet, millä tavoin he ovat saaneet arkeaan sujuvammaksi, mistä saimme ajatuksen Idealainaamo-sovellukseen. Se kokoaa kokemusasiantuntijoiden toimiviksi toteamia vinkkejä, joita kuka tahansa voi sitten käyttää oman elämänsä helpottamiseen. Verkkosivupohjaisen Idealainaamon työstäminen on jo aloitettu, ja jatkorahoituksen myötä sitä tullaan kehittämään vuorovaikutteisemmaksi (ideoita saa lainata ja niitä saa antaa lainaan).


Interaktiivinen kuva ThingLink-palvelussa:

DigiNepsy-hanke SuomiAreenassa heinäkuussa 2022


Aistiesteettömyys on aistiystävällisyyttä

Hankkeessa jo tehtyjä sovelluksia ovat aistiesteettömyyden arviointi, toiminnanohjaus ja ryhmäkalenteri. SAMK:n erikoistutkija Jenni Huhtasalo kertoo, että aistiesteettömyyden arviointisovellus on vapaasti käytettävissä nettiselaimen kautta (https://aistiesteettomyys.web.app/).

– Aistiesteettömyyden arviointia on suunniteltu aiemmassa SAMK:n hankkeessa yhdessä mm. Suomen erityisherkkien yhdistyksen ja Autismiliiton kanssa kokemusasiantuntijoita kuullen. DigiNepsy-hankkeen koodausresursseilla arviointityökalu rakennettiin nettiselainpohjaiseen muotoon.

Helppokäyttöinen sovellus kartoittaa, kuinka aistiystävällinen ympäristö on, eli kuinka paljon äänet, valot ja muut ärsykkeet vastaajaa kuormittavat. Vastausten perusteella sovellus antaa yhteenvedon kyseisen tilan suurimmista aistikuormituksen aiheuttajista ja tarjoaa ratkaisuehdotuksia.

– Aistiesteettömyyden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua aistiystävällisestä ympäristöstä, mikä avaa hyvin sitä, mistä on kyse, Jenni Huhtasalo huomauttaa.

Aistiesteettömyyden arvioinnista ollaan parhaillaan kehittämästä lapsille sopivaa versiota. Sovelluksen perusratkaisu on tehty DigiNepsy-hankkeen lähtökohdista, ja se sopii kenen tahansa ihmisen tarpeisiin tuottamaan perusteita aistiystävällisen ympäristön luomiseksi. TEKOS-hankkeen puitteissa sovellus on käännetty myös englanniksi. Sovellusta ja aistiesteettömyyden käsitettä on esitelty myös rakentaja.fi ja rakentajat.pro -sivustoilla.

– Sovellus on hyödyllinen väline, joka antaa pohjaa keskustelun avaamiseen esim. rakentamisen ja sisustamisen ratkaisuista. Ne voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, kuten lampun vaihtaminen himmeämpään tai valaisimen suunnan kääntäminen.

Aistiesteettömyyden arviointisovellus antaa tietoa ärsykekuormituksen vähentämiseen.

Pelillisyydellä tehokkuutta toiminnanohjaukseen

Arjen sujuvuuden edistämiseen tarkoitettu toiminnanohjaussovellus on saatu pilotointivaiheeseen. Päivätoiminnan ryhmäkalenteri ovat jatkuvassa käytössä Eurajoen Toimarissa, ja käyttöönoton suunnittelu on meneillään toisessa päivä- ja työtoiminta paikassa.

– Kuntoutussäätiön kanssa on aloitettu aiemmassa hankkeessa Spiral-arviointimenetelmän digitalisointi. DigiNepsy-hankkeessa Spiral työkalu pelillistetään. Tässä yhteistyötä on tehty Sataedun pelialan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat tehneet työssäoppimisena pelin grafiikkaa, jotka hankkeen koodari käyttää pelin visuaalisuuteen. Spiralissa osallistetaan nuori pohtimaan oman arkensa muutostarpeita ja tavoitteita. Pelin testaus on käynnistymässä Kuntoutussäätiössä ja kokemustoimijoiden kanssa, Krista Toivonen kertoo.


Interaktiivisia kuvia ThingLink-palvelussa:

NepsyNurkka Porin kirjastossa

NepsyNurkka Kankaanpään kirjastossa


Rauhallinen Nepsy-Nurkka tarjoaa tietoa

Hanke on toteuttanut myös Nepsy-Nurkka-konseptin, jota voidaan joustavasti toteuttaa kaikenlaisissa julkisissa tiloissa, kuten kirjastoissa ja kouluissa. Se on aistiystävällinen tila, jossa on tarjolla tietoa neuropsykiatrisista oireyhtymistä ja aistiystävällisestä sisustamisesta. Kuunneltavissa on hankkeen tuottamia podcasteja, joissa eri teemoista keskustelemassa on mukana kokemusasiantuntijoita.

– Toukokuussa Nepsy-Nurkka oli Porin pääkirjastossa, ja syyskuun ajan se on Kankaanpään kirjastossa, Krista Toivonen mainitsee.

– Mietimme Nepsy-Nurkalle kuvaavampaa nimeä, sillä tilassa on tarjolla tietoa jokaisen ihmisen arjen mukavoittamiseen.

– Moderni arki valoineen ja äänineen voi olla kuormittavaa kenelle tahansa meistä. Hankkeessa kehitetyt ratkaisut auttavat tunnistamaan ja vähentämään kuormitustekijöitä. Myös osallistava toiminnanohjauksen sovellus on pohjimmiltaan hyvin yleishyödyllinen väline, Krista Toivonen ja Jenni Huhtasalo korostavat.

Hankkeen esittelysivu (samk.fi)

Hanke Twitterissä

DigiNepsy-hankkeen podcast-sarja YouTubessa