Kiikarissa aivoterveys – tietoa ja tukea näkövammaisille -hankkeessa on kerätty ajankohtaista tietoa ikääntyvien näkövammaisten terveyskäyttäytymisestä ja aivoterveyteen vaikuttavista asioista haastattelemalla yli 65-vuotiaita näkövammaisia henkilöitä sekä heidän läheisiään. Haastatteluiden tuloksia on avattu raportissa Kiikarissa aivoterveys 1 Ikääntyvien näkövammaisten henkilöiden arvioita terveyskäyttäytymisestään ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Selvityksen tuloksissa korostuu läheisen sekä tukipalvelujen merkitys aivoterveellisten elintapojen mahdollistajina. Myös tiedon saavutettavuus koettiin tärkeäksi. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat ikääntyviä näkövammaisia henkilöitä.

- Raportissa Kiikarissa aivoterveys 2 Näkövammainen muistioireinen henkilö julkisen ja kolmannen sektorin asiakkaana on hankkeessa tehdyn selvitystyön toinen osaraportti. Siinä avataan, minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla sekä kolmannen sektorin toimijoilla on näkövammaisuudesta, muistisairaudesta ja aivoterveydestä ja miten ne vaikuttavat heidän työhönsä ja toimintaansa, hankesuunnittelija Jaana Paasonen kertoo ja jatkaa:

- Selvitystä varten tietoa kerättiin valtakunnallisesti näkövammaisten kuntoutusohjaajilta sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten alueen muistihoitajilta, palveluohjauksen ja päivätoiminnan työntekijöiltä. Lisäksi tietoa kerättiin valtakunnallisesti Muistiliiton Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskuksien työntekijöiltä sekä Näkövammaisten liiton alueyhdistysten toimijoilta. Oletuksena oli, että kaikki vastaajat tapaavat työssään tai toiminnassaan henkilöitä, joilla on sekä näkövamma että muistin ongelmia. Sen vuoksi selvitimme myös tiedon ja tuen tarpeita, jotka liittyvät näihin asiakastilanteisiin. Vapaaehtoisten tarjoama tuki voi olla tärkeää niin muistisairaille ja näkövammaisille kuin heidän läheisilleenkin. Näin ollen selvityksessä haluttiin kuulla myös vapaaehtoistoimintaa työkseen koordinoivien henkilöiden kokemuksia, Paasonen selvittää.

Paasonen sanoo, että yhtenä hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä ammattilaisten tietoa näkövammaisuuteen ja muistiin liittyvistä asioista sekä kannustaa heitä moniammatilliseen yhteistyöhön. Muistihoitajien ja näkövammaisten kuntoutusohjaajien välinen konsultointi on tärkeää silloin, kun näkövammaisilla henkilöllä ilmenee muistioireita.

- Molempien selvitysten tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää sekä julkisen että kolmannella sektorin toiminnassa. Selvityksestä saatua tietoa on myös hyödynnetty hankkeessa materiaalien ja toimintamallien kehittämisessä näkövammaisten aivoterveyttä tukevaan työhön.

Raporttien kirjoittamiseen osallistuivat hankkeen työntekijät Helvi Janhunen ja Jaana Paasonen sekä Mikkelin seudun Muisti ry:n toiminnanjohtaja Hanna Kuitunen. Ensimmäisen selvitystyön tulosten analysoinnissa sekä raportin kirjoittamisessa mukana oli lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkija Maarit Karhula.

Hankkeessa tehdyt raportit kokonaisuudessaan löytyvät internetistä osoitteesta www.mikkelinseudunmuisti.fi Materiaalit -alaotsikon alta. Tutustu myös raporttien sisältämiin tiivistelmiin, joissa Huomioitavaa -osioihin on koottu suosituksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja yhdistystoimijoille. Lisäksi hankkeessa on tuotettu äänimateriaalia aivoterveydestä, esimerkiksi oppaita, videoita, podcasteja ja äänilehtiartikkeleita, jotka ovat kaikkien kuunneltavissa ja hyödynnettävissä internet-sivujen kautta.

Kiikarissa aivoterveys – tietoa ja tukea näkövammaisille -hanke on Mikkelin seudun Muisti ry:n hallinnoima ja STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoittama kolmevuotinen hanke (2019–2021), jonka päätavoitteena on edistää näkövammaisten henkilöiden aivoterveyttä. Kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat näkövammaiset, heidän läheisensä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka työskentelevät näkövammaisten kanssa.

Hankesuunnittelija Jaana Paasonen
[email protected]
p. 050 314 2111

Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3/2021.