Lapsiasiavaltuutettu on esittänyt helmikuussa luovutetussa eduskuntakertomuksessaan vakavan huolensa kriisien vaikutuksista lasten arkeen ja hyvään lapsuuteen. Lasten asiat eivät hänen mukaansa nouse yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin riittävästi, eikä lapsen etua huomioida päätöksenteossa niin vahvasti kuin olisi tarpeen.

Eduskuntakertomuksen mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet lapsille, nuorille ja perheille poikkeuksellisen vaikeita. Kriisit ovat seuranneet toisiaan ja heijastuneet lasten elinoloihin monin tavoin.

Yhtenä keskeisenä ehdotuksena lapsiasiavaltuutettu esittää, että lapsen edun ensisijaisuus kirjataan Suomen perustuslakiin. Tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista kaikessa päätöksenteossa.

Akuuttina kriisinä kertomuksessa nostetaan esiin lasten ja nuorten mielenterveys. Palvelut toteutuvat tällä hetkellä puutteellisesti ja eri alueilla hyvin eri tavoin. Kokonaisuuden hallinta edellyttää lapsiasiavaltuutetun mukaan selkeämpää ja kaikkia alueita velvoittavaa lainsäädäntöä. Myös lasten ja nuorten päihdepalvelujen kehittämistä ja resursointia pidetään kiireellisenä.

Lapsiasiavaltuutettu esittää eduskuntakertomuksessaan neljä keskeistä toimenpidettä:

1. Lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin.
2. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluille luodaan yhtenäiset kansalliset rakenteet ja selkeä työnjako.
3. Perustetaan lapsipolitiikan arviointineuvosto.
4. Lastensuojelulaki uudistetaan kokonaisuudessaan siten, että painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn ja avohuollon palveluihin.

Eduskuntakertomuksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle katsaus lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2022–2025. Tavoitteena on vahvistaa lapsioikeusperustaista lapsi‑, nuoriso‑ ja perhepolitiikkaa sekä varmistaa, että lapsen etu huomioidaan päätöksenteossa johdonmukaisesti.

Lähde Lapsiasiavaltuutettu