Suomen lastenkulttuuriliitto kokoaa yhteen lapsille ja nuorille taide‑ ja kulttuuripalveluja tuottavat toimijat ja edistää alan näkyvyyttä sekä yhdenvertaisuutta. Liitto perustettiin 2015, ja sen juuret ovat jo vuonna 2003 käynnistyneessä Taikalamppu-verkostossa. Nyt liitolla on 37 jäsenorganisaatiota eri puolilla Suomea, ja joukossa sekä kuntia että kolmannen sektorin toimijoita. Toimintaa tehdään muun muassa lastenkulttuurikeskuksissa, kouluissa sekä kiertueilla, taiteenlajien kirjo ulottuu aina sirkuksesta sanataiteeseen.

Liiton järjestöpäällikkö Henna Kojo‑Nieminen tiivistää verkoston arvopohjan.

– Kärkinä ovat lastenkulttuurin laatu ja lapsilähtöisyys sekä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä, että lastenkulttuuritoimijat suunnittelevat sisältöjä yhdessä lasten ja nuorten kanssa ja tarjoavat tilaa omalle ilmaisulle, esimerkiksi maalaten, kirjoittaen tai draaman avulla.

Suunnitelmallisuutta kouluarkeen

Suomen lastenkulttuuriliitto on ollut keskeinen taustavoima siinä, että kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat juurtuneet kuntiin ja kouluarkeen. Suunnitelmien ideana on varmistaa, että taide‑ ja kulttuurisisältöjä kuuluu jokaiselle vuosiluokalle joka lukuvuoteen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi taidevierailuja, työpajoja ja näyttelyitä. Suunnitelmilla pyritään tavoittamaan kaikki lapset ja nuoret Suomen suurimmassa kulttuurilaitoksessa, eli koulussa.

Toiminnan mittakaava on laaja, sillä liiton jäsenorganisaatiot tavoittavat vuosittain lapsia ja nuoria ympäri maan tuhansissa tapahtumissa, työpajoissa, näyttelyissä ja esityksissä.

Liikkuvat lastenkulttuuritoimijat vievät konsertteja ja esityksiä suoraan päiväkoteihin ja kouluihin alueille, joilla kulttuuritarjonta on muuten niukkaa.

Taidetestaajat mahdollistaa yhdenvertaiset taidekokemukset koko ikäluokalle

Suomen lastenkulttuuriliitto koordinoi Taidetestaajat‑kulttuurikasvatusohjelmaa, joka vie joka lukuvuosi kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset opettajineen kahdelle taidevierailulle. Ohjelman ydintavoite on yksinkertainen ja vaikuttava, sillä se antaa nuorille taidekokemuksia ja työkalut muodostaa niistä oma, perusteltu mielipide. Vierailuihin liitetään etko‑ ja jatkotehtäviä, ja nuorten palautteesta kertyy arvokasta tietoa taidelaitoksille.

Taidetestaajat käynnistyi 2017 ja on edennyt kohti kymmenettä lukuvuotta. Kojo‑Nieminen korostaa, että työ ohjelman vakiinnuttamiseksi pysyvään rahoitukseen on liiton keskeisiä prioriteetteja.

– Taidetestaajat on rakennettu niin, että kaikki kasiluokkalaiset pääsevät mukaan asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta tai erityistarpeista riippumatta.

Harrastusten saavutettavuus keskiöön

Yhdenvertaisuuden edistäminen konkretisoituu Suomen lastenkulttuuriliiton Saavutettavampi harrastus ‑toimintamallissa. Se tarjoaa harrastustoimijoille 18 suositusta, käytännöllisen liikennevalo‑arviointityökalun, verkkokoulutuksen ja viestintää tukevan asennemerkin. Työkalu auttaa tunnistamaan ja purkamaan osallistumisen esteitä. Tavoiteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi itselleen sopivan taide‑ tai kulttuuriharrastuksen.

Kojo‑Nieminen toivoo, että hyvinvointialueiden toimijat löytäisivät lastenkulttuuritoimijat entistä järjestelmällisemmin. Eri puolilla maata on jo edetty yhteistyössä: esimerkiksi kulttuurineuvoloissa vauvaperheet saavat vinkkejä arjen kulttuurihetkiin, ja lastenkulttuurilähete kannustaa perheitä matalan kynnyksen palveluihin, jotka tukevat vuorovaikutusta ja perheen hyvinvointia.

Varhaislapsuuden kulttuurihyvinvointi

Varhaislapsuuden kulttuurikokemuksilla on erityisen vahva merkitys. Kojo‑Nieminen muistuttaa, että moniaistiset kokemukset ja yhteinen loruttelu, laululeikit tai vaikkapa värikylvyt tukevat lapsen kasvua ja varhaista vuorovaikutusta.

Suomen lastenkulttuuriliiton Pienet askeleet kulttuuriin ‑selvitys kokoaa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen kuvan vauvaperheille suunnatuista taide‑ ja kulttuuripalveluista.

Hyvin toimivat palvelut ovat ikätasolle sopivia, laadukkaita ja turvallisia, niihin on helppo tulla, ne ovat monipuolisia ja säännöllisiä, ja niitä ohjaavat ammattilaiset. Keskeistä on myös se, että toiminta rakennetaan yhteistyössä neuvoloiden, kirjastojen ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

Selvitys nostaa esiin kolme kehittämiskärkeä

Vauvaperheille suunnattu kulttuuritoiminta vaatii tekijöitän tilaa ja aikaa. Pirstaleinen vastuu tai rahoituksen katkonaisuus heikentävät toiminnan jatkuvuutta. On myös tärkeää, että palveluiden saavutettavuuden helpotetaan selkeästi viestimällä (myös selko‑ ja monikielisesti), tuomalla toimintaa lähelle arjen paikkoja ja huomioimalla kulku‑ ja aistiympäristö. Kolmanneksi kärjeksi nousee lapsi‑ ja perhelähtöisyys. Toiminnan sisältö ja rytmi säädetään vauvan tahtiin, ja perheen osallistuminen nähdään voimavarana.

Käytännön kehitystoimenpiteiksi selvitys ehdottaa mm. Nimettyjä kulttuuriyhdyshenkilöitä hyvinvointialueille sekä olemassaolevien ja luotettujen palveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka avulla perheitä ohjataan matalan kynnyksen kulttuuritoimintaan.

Pienet, mutta toistuvat teot rakentavat kestävää kulttuurihyvinvointia jo elämän alkuvaiheessa.

Tukea myös ammattilaisille

Suomen lastenkulttuuriliiton verkostossa toimii reilut 250 lastenkulttuurin ammattilaista. Heidän työnsä näkyy paitsi lasten ja nuorten parissa, myös koulutuksinasote‑, hyte‑ ja kasvatusalan ammattilaisille.

Viime vuonna järjestettiin yli 600 koulutusta. Tarpeen mukaan koulutukset räätälöidään vastaamaan vaikkapa neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulumaailman asiantuntijoiden tarpeisiin.

Talouden paineet luovat haasteita

Talouden paineet ja väestörakenteen muutokset haastavat koko taide‑ ja kulttuurikenttää. Kojo‑Niemisen mukaan juuri siksi kulttuurihyvinvoinnin painoarvo kasvaa.

– Taiteen parissa toimiminen ennaltaehkäisee ongelmia ja tukee perheiden arkea, ollen tärkeä osa näiden hyvinvointia.

Yhdenvertaisuus alueiden välillä on tulevien vuosien iso kysymys, johon liitto pyrkii vastaamaan kokoamalla kumppaneita saman pöydän ääreen ja tarjoamalla valmiita malleja yhteistyöhön.

Suomen lastenkulttuuriliiton viesti sote‑toimijoille on, että kumppani löytyy läheltä, ja kulttuuri on käyttökelpoinen, tutkittu ja arkeen istuva osa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä.

www.lastenkulttuuri.fi

Facebook | YouTube | Instagram | LinkedIn