Muistisairauteen sairastuminen voi herättää epävarmuutta, pelkoa tai kysymyksiä tulevaisuudesta. Muistisairautta sairastava henkilö voi pohtia miten toimintakyky muuttuu ajan myötä, kun taas puoliso voi kantaa huolta arjen sujuvuudesta.

"Muistan tarkkaan sen hetken, kun tajusin, että meidän elämä tulee muuttumaan siitä hetkestä eteenpäin aivan toisenlaiseksi."

Avoin keskustelu puolison kanssa, vertaistuki ja tulevaisuuteen liittyvä ennakointi voivat auttaa edistämään hyvinvointia uudessa elämäntilanteessa. Tarpeisiin vastaava tieto ja tuki auttavat vahvistamaan tunnetta siitä, että elämä kantaa.

"Olen mennyt asioiden edelle ja murehtinut asioita, joita ei välttämättä edes tule tapahtumaan"

Erityisesti juuri muistipolun alkuvaiheessa saadulla tuella ja omiin tarpeisiin vastaavalla tiedolla on suuri merkitys hyvinvoinnille. Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus‑toiminta® on näyttöön perustuva ryhmämalli, joka vastaa muistisairauden varhaisen vaiheen tarpeisiin. Toiminta koostuu kahdesta tavoitteellisesta ja voimavaralähtöisestä ryhmämallista: pariskuntien Omahoitovalmennus‑ryhmästä® ja yksin asuville suunnatusta Omahoitovalmennus‑ryhmästä®. Laadukkaan toiminnan perustan muodostaa Omahoitovalmennus‑koulutus®, joka antaa ryhmänohjaajille valmiudet toteuttaa tavoitteellista ryhmämallia.

Omahoitovalmennuksesta saatava tieto ja tuki ovat tärkeä osa kuntouttavaa toimintaa muistisairauden alkuvaiheessa. Ne voivat mahdollistaa pidempään kotona asumisen, lisätä osallisuutta ja vahvistaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä.

Muistisairauteen sopeutuminen ei tapahdu yksin, vaan rinnalla kulkee yhteisö, jossa vertaistuki ja osallisuus kantavat pitkälle.

"Uuden asian edessä tämä ryhmä tuli tarpeeseen, nyt yritetään päivä kerrallaan jatkaa matkaa. Samassa veneessä olo jakoi uskoa ja keinoja selvitä."

Omahoitovalmennus-ryhmä tarjoaa turvallisen paikan jakaa muistisairauden herättämiä ajatuksia ja tunteita. Ryhmän teemat ja ohjatut keskustelut kannustavat avoimuuteen, ja samankaltainen elämäntilanne luo yhteenkuuluvuutta. Keskustelujen myötä pelot lievittyvät, ymmärrys lisääntyy ja luottamus vahvistuu.

Ryhmätoiminta tarjoaa myös konkreettisia keinoja arjen suunnitteluun. Pariskunta pohtii yhdessä, millaiset rutiinit ja toimintatavat tukevat molempien hyvinvointia, miten kotona asumista voidaan tukea ja millaisia valintoja tulevaisuutta varten kannattaa tehdä jo nyt. Tulevaisuudesta puhuminen lisää hallinnan tunnetta, auttaa näkemään mahdollisuuksia ja herättelee toivoa.

Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuminen lisää osallistujien hyvinvointia, vahvistaa osallisuutta ja omahoitotaitoja sekä rohkaisee pariskuntia suunnittelemaan tulevaa. Myös sosiaaliset verkostot vahvistuvat – yli puolet ryhmistä jatkaa itsenäisesti tapaamisia ohjatun ryhmäprosessin jälkeen.

Ryhmän rakenne kannustaa puolisoita keskustelemaan muistisairaudesta ja suunnittelemaan tulevaisuutta ja ennakoimaan siihen liittyviä tarpeita yhdessä. Lähes kaikki osallistujat kokivat, että ryhmästä sai työkaluja oman jaksamisen tunnistamiseen ja vahvistamiseen.

Koulutamme Omahoitovalmennus-ohjaajia pariskuntien ryhmämalliin syksyllä 2026. Koulutukset toteutuvat suomeksi ja ruotsiksi.

Lisätietoa: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus

På svenska: www.vtkl.fi/pa-svenska/egenvard

Kirjoittajat: Laura Rautiainen, Merja Kahilainen, Emilia Stark (Vanhustyön keskusliitto)