Suomi tarvitsee vahvaa teknologiaosaamista ikääntyneiden palveluissa, mutta osaamisessa ja koulutuksen tarjonnassa on puutteita ja ikäteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen vaihtelevat Suomessa merkittävästi. Teknologisten ratkaisujen kehitys on hyvin kiivasta ja sote-alalle tarvitaan ajantasaista ja ennakoivaa osaamista, jotta uutta teknologiaa saadaan täysimääräisesti arjen käyttöön. Kansallisesti kaikki alueet ja toimijat eivät pysty hyötymään teknologian mahdollisuuksista yhdenvertaisesti ja haasteena onkin henkilöstön ja johdon vaihteleva osaamistaso. Jatkuvan oppimisen kansallisen koordinaatiomallin kehittäminen on yhtenä tavoitteena THL:n ja sidosryhmien ikäteknologian kansallisen koordinaatiomallin toimenpiteissä vuosille 2023–2027 (THL – Työpaperi 7/2023). Tarvitaan rakenteita, joiden avulla osaamisen kehittäminen voidaan varmistaa järjestelmällisesti. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien, kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen kanssa tulee olla tiivistä, jotta parhaat käytännöt ja tutkimustieto ovat kaikkien saatavilla.

IkäteknosNet vastaa valtakunnalliseen tarpeeseen

Valtakunnallinen kehittämishanke IkäteknosNet (2025-2027 ESR+) vastaa juuri tähän tarpeeseen. Tavoitteena on vahvistaa ikäteknologiaosaamista sosiaali- ja terveysalalla laajan verkoston voimin. Yhdistämme oppilaitokset, hyvinvointialueet, yritykset ja järjestöt kehittämään yhdessä jatkuvaa oppimista, ajantasaista osaamista ja uudenlaisia oppimisympäristöjä käytännön tarpeisiin.

Kumppaniverkostoja ja yhteistyötä tunnistettu

Hankkeessa on aluksi asemoiduttu nykytilanteeseen kartoittamalla haastatteluilla ja kyselyillä koulutustarjontaa ja osaamistarpeita sekä oppilaitos- ja sidosryhmäverkostoja. IkäteknosNet -hanke on järjestänyt useita yhteiskehittämisen työpajoja eri puolilla Suomea niin live- kuin etätoteutuksina. Työpajoihin on osallistunut muun muassa sote-alan ammattilaisia ja esihenkilöitä, ammatillisia opettajia ja koulutuksen järjestäjiä sekä järjestöjen ja teknologiayritysten toimijoita. Työpajoissa on yhdessä tunnistettu kehittämisalueita ja ideoitu ratkaisuja kansallisen koordinaation edistämiseksi. Helposti, myös suoraan työelämässä, saatavilla olevan ikäteknologiaosaamisen ajantasaisen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kehittämisen tarve koetaan erittäin tärkeänä.

Yhteistyö kansallisten hyvinvointiteknologiaan liittyvien verkostojen kanssa tukee ikäteknologiaosaamisen ja jatkuvan oppimisen kehittämistä. Tällaisia verkostoja ovat muun muassa: Ikäteknologiakeskuksen verkosto, STM:n Kansallinen ikäteknologiaverkosto, Kansallinen SOTE-tekoälyn ekosysteemi, DigiNet- ja DigiNetAO-verkosto. Lisäksi Wenla-palvelu tarjoaa tietoa kuluttajille, kunnille ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioille kohdennetuista hyvinvointi- ja terveysteknologiapalveluista. Kansallisia jatkuvan oppimisen verkostoja on lukuisia ja ne voivat osaltaan tarjota IkäteknosNet-hankkeelle osaamisen yhteiskehittämisen ja levittämisen mahdollisuuksia.

Ikäteknologiaosaamisen ja koulutuksen kehittämistä hyödyttäviä alueellisia verkostoyhteistyömuotoja on kehittynyt oppilaitosten, hyvinvointialueiden, ikääntyviä edustavien järjestöjen ja teknologiaa kehittävien yritysten kesken. Myös alueellisia jatkuvan oppimisen kehittämisen verkostoja on oppilaitosvetoisesti. Elinvoimakeskukset koordinoivat jatkuvan oppimisen verkostoja (koulutus-, ohjaus- ja työelämätoimijat) ja tuottavat ennakointitietoa. Niiden jatkuvan oppimisen vastuuhenkilöt muodostavat valtakunnallisen verkoston.

Kansallinen koordinaatiomalli kokoaa osaamisen kehittämisen yhteen

Kehitettävään IkäteknosNet -jatkuvan oppimisen tarjonnan kansalliseen koordinaatiomalliin verkostoyhteistyöhön kutsutaan mukaan monialaiset kumppanit, jotka tuovat kehittämiseen monialaista osaamista ja osaamisen tarvetietoa. Tavoitteena on, että IkäteknosNet-verkostossa tuodaan näkyväksi osaamistarpeita sote-toimijoilta, ikääntyvien palveluiden teknologiaratkaisuja tuottavilta yrityksiltä, sote-alan ammattilaisilta, ikääntyneiltä ja heitä edustavista järjestöistä, sekä näyttöön perustuvasta tutkimustiedosta. Yhteistyön lopputuotokset voidaan saavuttaa laajasti kansallisesti hyödynnettävää ikäteknologiaosaamisen jatkuvan oppimisen koulutarjontaa, joka edistää teknologian hyödyntämistä ja kehittämistä, sote-alan ammattilaisten osaamista ja työhyvinvointia sekä ikääntyneiden arkea – ihmisläheisesti ja vaikuttavasti.

Koordinoinnilla tehokkuutta, synergiaetuja ja vaikuttavuutta

Ikäteknologiaosaamista ohjaavat oppilaitoksissa tutkinnon kompetenssit ja alan keskeiset osaamisvaatimukset. Ikäteknologiaosaamista tuotetaan myös hankkeissa, muun muassa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) ja Euroopan sosiaalirahaston rahoituksilla. Lisäksi ikääntymisen ja vanhustyön järjestöt tuottavat koulutusta avustusvaroin ja Teknologialan yritykset tarjoavat perehdytyskoulutusta teknologiaratkaisuilleen. Myös Hyvinvointialueet voivat itse järjestää koulutusta tai tilata sitä alan oppilaitoksilta tai yrityksiltä. Tarjontaa on siis olemassa, mutta se on hajallaan ja usein painottuu laajemmin sote-alan digitalisaatioon. Kansallinen koordinaatio on puutteellista, mikä estää kehitettävän koulutustarjonnan hyödyntämisen ja potentiaalin teknologian hyödyntämisen lisäämiseksi ikääntyvien palveluissa.

IkäteknosNetin kansallisen koordinaatiomallin avulla mahdollistuu koordinoitu tiedon jakaminen, avoimuus ja jatkuva vuoropuhelu, mikä kanavoituu osaamisen kehittämiseksi. Koordinaation myötä kehitettävä koulutus saadaan tehokkaasti ja taloudellisesti hyödynnettyä. Edelleen hankkeet, oppilaitokset, hyvinvointialueet ynnä muut tahot, eri rahoituslähteiden mahdollistamana, kehittävät ikäteknologian jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa. Koordinaatiomalli mahdollistaa laajan yhteistyön koulutuksen järjestäjien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen kesken, koulutuksen päällekkäisyyksien välttämisen ja ajankohtaisiin osaamistarpeisiin vastaamisen. Koordinoidun kehittämisyhteistyön myötä parhaat käytännöt ja ratkaisut sekä tutkimustieto saadaan muotoiltua jatkuvan oppimisen moduuleiksi.

Matka kohti vaikuttavaa ja yhdenvertaista osaamista jatkuu

Hankkeen tähänastinen työ on muodostanut pohjan koordinaatiomallin jatkokehittämiselle, joka etenee vuorovaikutuksessa alan kentän ja eri sidosryhmien kanssa. IkäteknosNet -hanketta toteutetaan yhteistyöhankkeessa Metropolia ammattikorkeakoulun (koordinoiva organisaatio) sekä Oulun, Satakunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kesken. Hanke on ESR+, Jatkuva oppiminen -valtakunnallisen teeman kehittämishanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY.

LinkedIn

Kirjoittajat:
Arja Liinamo, projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu, [email protected]
Minna Vanhanen, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, [email protected]
Minna Kangasniemi, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu [email protected]
Gitta Palomäki, projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu [email protected]
Jonna Malmivuori, projektipäällikkö, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova [email protected]