Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö on viime vuosina ollut voimakkaassa murroksessa. Organisaatiouudistukset, henkilöstöpula ja palvelurakenteiden muutokset haastavat toimintaa monella tasolla. Tässä tilanteessa osaamisen johtamisesta on tullut entistä kriittisempi menestystekijä. LAB-ammattikorkeakoulun SAKE-hanke tarttuu tähän ajankohtaiseen tarpeeseen.

– Muutosten keskellä korostuu osaamisen johtaminen. Tarvitaan vahvempaa systemaattisuutta, sanoo projektipäällikkö Mari Kokkonen.

"SAKE – uudet menetelmät sote-osaamisen johtamisen tukena" -hankkeessa kehitetään ratkaisuja osaamisen kehittämisen ennakointiin ja arviointiin sekä osaamisen kehittämisen seurantaan. Näihin tarpeisiin hanke mm. tuottaa kokonaisvaltaisen toimintamallin sekä tarjoaa erilaisia työvälineitä. Tavoitteena on tuoda osaamisen johtamiseen rakenteita, jotka tukevat arjen johtamistyötä.

SAKE-hanke kohdistuu sotealan esihenkilöihin, HR-asiantuntijoihin ja muihin osaamisen kehittämisestä vastaaviin toimijoihin. LAB toteuttaa hanketta yhteistyössä Etelä-Karjalan soteorganisaatioiden ja yritysten kanssa siten, että tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.

Toimintamallin luomisen sekä uusien työvälineiden ja menetelmien kehittämisen lisäksi hanke kokoaa ja analysoi tietoa osaamisen kehittämisestä, toteuttaa koulutuksia ja työpajoja sekä tuottaa julkaisuja ja webinaareja osaamisen johtamisen tueksi.

Hanke toimii 1.11.2024–31.1.2027 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.

Toimintamalli kokoaa osaamisen johtamisen yhteen

SAKE-hankkeen keskeinen tuotos on toimintamalli, joka kokoaa yhteen osaamisen kehittämisen ennakoinnin, arvioinnin ja seurannan. Mallia rakennetaan parhaillaan ja sitä pilotoidaan mukana olevissa organisaatioissa.

– Haluamme luoda mallin, joka auttaa organisaatioita ennakoimaan osaamisen kehittämistarpeita ja seuraamaan osaamisen kehittymistä systemaattisesti, kuvailee Kokkonen.

Toimintamalli tullaan julkaisemaan avoimesti verkossa. Mallin käyttöönottoa tuetaan koulutuksilla ja viestinnällä.

Hankkeessa on kevään 2026 aikana ollut käynnissä "Vaikuttavalla osaamisen johtamisella menestykseen" -koulutuskokonaisuus, johon osallistui laajasti hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen edustajia. Syksyn 2025 aikana hanke toteutti osaamisen johtamisen työpajoja.

– Palaute kentältä on ollut positiivista. Tämä teema koetaan aidosti tarpeelliseksi, ja kiinnostusta on paljon myös jatkoon.

Hajanaisuudesta kohti selkeitä käytäntöjä

Hankkeen taustalla on havainto siitä, että osaamisen johtaminen on monissa organisaatioissa vielä jäsentymätöntä.

– Osaamisen johtaminen mainitaan strategioissa ja puheissa, mutta käytännössä se näyttäytyy pirstoutuneina toimintoina. Rakenteet ja toistettavat käytännöt puuttuvat, toteaa Kokkonen.

Usein kehittämisen esteeksi nähdään resurssipula, vaikka kaikki ratkaisut eivät vaadi suuria investointeja.

– Esimerkiksi perehdytys, mentorointi ja työssä oppiminen ovat keinoja, joita voidaan toteuttaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Kyse on pitkälti toimintatapojen jäsentämisestä.

Lisäksi organisaatioiden sisällä on eroja siinä, miten osaamista kehitetään. Joissakin yksiköissä toiminta on systemaattista, toisissa taas satunnaista.

– Tarjotaan helposti samoja ratkaisuja kaikille, vaikka tarpeet ovat erilaisia. Yksilöllisyys jää silloin liian vähälle huomiolle, Kokkonen mainitsee.

Hiljaista tietoa ja tiedolla johtamista

Mari Kokkosen mukaan hankkeessa toteutetut selvitykset ja työpajat ovat tuoneet esiin, että organisaatioissa on paljon hyödyntämätöntä osaamista.

– Työpajoissa nousi vahvasti esiin, että organisaatioissa on jo paljon osaamista ja hyviä käytäntöjä. Haasteena on, miten ne saadaan näkyviksi ja systemaattisesti käyttöön.

Merkittävä riski liittyy myös hiljaisen tiedon katoamiseen.

– Osaaminen on pitkälti jo työyhteisöissä, mutta sen siirtämiseen ei ole riittäviä rakenteita. Eläköitymisen myötä tätä tietoa voi kadota paljon, ellei siihen kiinnitetä huomiota.

Mari Kokkonen kertoo, että yksi olennainen kehittämiskohde osaamisen johtamisessa on tiedolla johtaminen.

– Osaamista koskevaa tietoa on paljon, mutta sen johdonmukainen hyödyntäminen on vielä puutteellista. Siinä on paljon kehittämispotentiaalia.

Keskeistä on myös vastuiden selkeyttäminen organisaatioissa.

– On tärkeää miettiä, kuka kerää tietoa, kuka analysoi sitä ja miten tieto jaetaan eteenpäin. Kun tämä toimii, osaamisen johtaminen voidaan viedä aivan uudelle tasolle.

lab.fi/fi/projekti/SAKE