Pyydä tarjous

LYHTY-hanke valaisee lyhytaikaisia sairauspoissaoloja

Marja-Liisa Hiironen ja Leena Toivanen
Marja-Liisa Hiironen ja Leena Toivanen
12.10.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous

Centria-ammattikorkeakoulun LYHTY-hankkeen (Lyhyiden työpoissaolojen ennaltaehkäisy) tavoitteena on vähentää lyhyitä sairauspoissaoloja, ehkäistä pidempiä sairauspoissaoloja sekä mahdollistaa ennakointi ja sopeutuminen yrityksissä. Näistä toimenpiteistä arvioidaan saavutettavan 10–30 % tuottavuuden kasvu alasta riippuen.

– Lyhyet sairauspoissaolot ennakoivat pitkiä sairauspoissaoloja, jotka puolestaan maksavat paljon ja niihin liittyy monenlaista inhimillistä harmia. On järkevää selvittää, mistä lyhyet sairauspoissaolot johtuvat ja miten niitä voitaisiin ennakoida ja ehkäistä, taustoittaa LYHTY-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen.

Hankkeessa luodaan tieteellisesti kestävä malli, jota voidaan jatkossa hyödyntää eri ammattialoilla työhyvinvoinnin tukemiseen. Hankkeessa kehitetään myös tekoälyjärjestelmää, joka kykenee tukemaan yrityksen HR-toimintaa tietojohtamisessa. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2018 – 31.12.2021. LYHTY-hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Työsuojelurahasto.

Valtavasti dataa

LYHTY-hankkeessa on kerätty suuri määrä lyhyitä sairauspoissaoloja koskevaa tietoa työnantajilta ja työterveysorganisaatioilta Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilta. Hankkeessa on kerätty myös täydentävää tietoa, jota perinteisesti ei ole sairauspoissaolojen tutkimuksen yhteydessä tarkasteltu, kuten yhteyksiä säätilaan tai tapahtumiin.

Eri lähteistä koottu tieto muodostaa datamassan, big datan, josta on etsitty ja löydetty yhteyksiä poissaoloihin. Tärkeää on myös havaita ne tilanteet, joissa yhteyksiä poissaoloihin ei löydy.

– Datasta kootut työnantajakohtaiset tiedot on esitetty dataa antaneille työnantajille. Kullekin vain omansa, ei muiden tietoja, Hiironen mainitsee.

Datamassa on peräisin vuosilta 2017–2020. Sairauspoissaolojaksoja big datassa on lukumääräisesti kymmeniä tuhansia, ja niitä kertyy vielä lisää hankkeen loppusuoran aikana. Hankkeessa tutkittiin 0–10 päivän mittaisia poissaoloja.

– Niistä valtaosa, 81 %, oli kestoltaan nollasta kolmeen päivää. Nolla päivää tarkoittaa hyvin lyhytkestoista poissaoloa, kertoo TKI-koordinaattori ja LYHTY-hankkeen viestintävastaava Leena Toivanen.

Toimialakohtainen tieto kiinnostaa työnantajia ja palveluyrityksiä

Työnantajille, työterveyshuollon toimijoille ja hyvinvoinnin palveluyrityksille LYHTY-hankkeen kiintoisaa antia on toimialakohtainen tieto, jota on koottu seitsemältä alalta: elintarviketeollisuus, ruokapalvelut, kevyt tehdastyö, raskas tehdastyö, opetus- ja asiantuntijatyö, varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveysala.

– Alakohtaiset yhteenvetoraportit ovat vapaasti saatavissa LYHTY-hankkeen sivuilla materiaalipankissa. Hyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset voivat muotoilla palveluitaan hankkeen tutkimustiedon pohjalta. Tavoitteena on, että räätälöidyt palvelut vähentäisivät lyhyitä sairauspoissaoloja, korostaa Marja-Liisa Hiironen.

– Työnantajien henkilöstöjohtamisessa on tärkeää tunnistaa poissaolojen rakenteita. Hyvinvointialan yritykset taas voivat tiedon avulla kehittää ja kohdentaa palveluitaan sekä perustella ne työnantajille. Tällöin muodostuu positiivinen jatkumo, jossa työnantajat käyttävät hyvinvointipalveluita myös LYHTY-hankkeen päätyttyä, kertoo Leena Toivanen.

Syyt ja ajallinen vaihtelu

Leena Toivanen huomauttaa, että tekoäly pystyy nostamaan isosta datan määrästä olennaisia asioita.

– Tuloksistamme löytyvät eri alojen yleisimmät poissaolosyyt, ajallinen ilmeneminen ja muut mahdolliset yhteydet. Toki tavallisimmat syyt, kuten hengityselinsairaudet, toistuvat kaikilla aloilla. Niiden jälkeen alkaa löytyä alakohtaisia eroja. Joillakin aloilla korostuvat tuki- ja liikuntaelinvaivat, toisilla taas esim. mielenterveyden ongelmat. Lisäksi huomioitiin epidemioiden, kuten influenssan, vaikutus.

Alakohtaisissa tiedoissa näkyy lyhytaikaisten sairauspoissaolojen syiden lisäksi myös poissaolojen ajoittuminen kalenterivuodelle ja eri viikonpäiville. Merkittävien tapahtumien, kuten urheilukisojen, vaikutusta ei merkittävissä määrin havaittu.

– Lyhyiden sairauspoissaolojen ajoittumisessa on alkuvuosi yleisesti ottaen haastavaa kaikilla aloilla, samoin loppusyksy. Alakohtaisia erojakin näkyy, esimerkiksi opetus- ja asiantuntijatyössä kevään lopulla on sairauspoissaoloissa pientä kasvua. Kesäisin sairauspoissaoloja on kaikkein vähiten, Hiironen sanoo.

Tiedonvälitys toimii

Marja-Liisa Hiirosen mukaan LYHTY-hanke järjesti hyvinvointiyrittäjien aamukahveja vuoden 2019 marraskuusta koronarajoitusten alkuun saakka.

– Sen jälkeen tapaamisia on järjestetty etänä. Aamukahvit muuttuivat tämän vuoden alussa kehittämistyöpajoiksi, joiden tarkoituksena on antaa yrittäjille edellytyksiä muovata palveluitaan työnantajien tarpeisiin ja eri aloille sopiviksi.

Vuosi sitten LYHTY-hanke järjesti Työhyvinvoinnista kassavirtaa -seminaarin, joka toteutettiin hybriditapahtumana.

– Seminaarissa pyrittiin tuomaan esiin yrittäjiä ja heidän kehittämiään palveluita. Yrittäjät pitivät seminaarissa pitchauspuheenvuoroja, joiden hiomiseen hanke antoi apua. Seminaarissa oli myös hyvinvointityöpajoja eri teemoista. Kunkin työpajan osallistujat saivat samalla kokeilla kyseiseen teemaan liittyvää palvelua.

Tarpeellinen hanke

Yrityskentältä LYHTY-hanke on saanut positiivista palautetta. Hyvinvointialan yritykset ovat monesti pieniä, usein niissä työskentelee yrittäjä yksin.

– He ovat kiittäneet hankkeen tarjoamaa tietoa siitä, mihin kannattaa keskittyä. He ovat myös voineet testata uusia palveluita. Pilotit ovat sujuneet hyvin ja siirtyneet kaupalliseen käyttöön, Toivanen kertoo.

– Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä poissaoloista saamiinsa tietoihin. Työnantajien tavat ja mahdollisuudet reagoida ovat erilaisia, joten on hyvä, että hankkeessa on mukana palveluntarjoajia, joiden avulla konkreettisiin toimiin on voitu siirtyä luontevasti. Olemme rohkaisseet yrityksiä tekemään yhteistyötä keskenään.

Kehitteillä myös ennakointityökalu

LYHTY-hanke on pystynyt analysoimaan työnantajaorganisaatioiden poissaolotietoja tarkemmin ja monipuolisemmin kuin mitä isotkaan yritykset yleensä ehtivät tai pystyvät tekemään.

– Datamassaa hyödyntäen hankkeessa kehitetään parhaillaan digitaalista työkalua lyhyiden sairauspoissaolojen ennakointiin. Ennakointityökalu mahdollistaisi esihenkilöille henkilöresurssien oikean mitoittamisen eri ajankohtina, Marja-Liisa Hiironen mainitsee.

tki.centria.fi/hanke/LYHTY-lyhyiden-tyopoissaolojen-ennaltaehkaisy/1856

Projektipäällikkö Marja-Liisa Hiironen
[email protected]
040 5727 769

Viestintä Leena Toivanen
[email protected]
puh. 040 701 3221

Hyvinvoinnin mobiilimittaus toimii reaaliaikaisesti


LYHTY-hankekessa on kehitetty ainutlaatuinen mobiilisovellus työhyvinvoinnin mittaukseen. Yleensä työnantaja saa tietoja henkilöstön työhyvinvoinnista harvakseltaan, esim. kerran tai pari vuodessa kehityskeskusteluista. Mobiilisovellus puolestaan tarjoaa ajantasaista, päivittäistä tietoa.

– Mobiilisovellus tiedustelee henkilöstöltä joka päivä hyvinvointia ja fiilistä. Se kysyy ensin, onko päivä ollut hyvä vai huono. Vaihtoehtoja ilmentävät iloinen ja surullinen naama. Seuraavaksi sovellus kysyy pari-kolme työnantajan määrittämää kysymystä. Ne voivat liittyä vaikkapa ergonomiaan tai siihen, oliko riittävästi aikaa syödä lounas. Kysymykset vaihtuvat päivittäin, samoja kysymyksiä kysytään uudelleen vasta tietyn ajan kuluttua. TKI-koordinaattori Leena Toivanen kuvailee.

– Sovellus ilmoittaa tulokset selkeästi prosentteina. Vastausten perusteella työnantajat voivat reagoida tarvittaessa nopeastikin ja siten välttää uhkaavia sairauspoissaoloja. Sovellus käsittelee vastauksia täysin anonyymisti. 

Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston kotihoito pilotoi sovellusta ja oli niin tyytyväinen, että on pilottijakson jälkeen käyttänyt applikaatiota jo puolitoista vuotta. Sovelluksen käyttö on laajentunut Pietarsaaren lisäksi Uusikaarlepyyhyn, Pedersöreen ja Luotoon.

– Työntekijät ovat kokeneet, että sovellusta on helppo käyttää ja vastata työpäivän jälkeen. Koska olemme saaneet tulokset viikoittain, on ollut helppo huomata, onko vastauksia, jotka ovat vaatineet välittömiä toimia, ja olemme voineet reagoida heti. On hauskaa jakaa hyviä tuloksia henkilökunnan kanssa, kertoo palveluesimies Charlotta Walberg (kotihoito, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto).

– Hyvinvoinnin mobiilimittauksen etuja ovat helppokäyttöisyys, reaaliaikaisuus sekä helppo käyttöönotto verrattuna perinteiseen kahdenkeskiseen kehityskeskusteluun. Sovellus mahdollistaa nopean vastaamisen ja tiedon viemisen eteenpäin, jolloin voidaan ennakkoon reagoida tuleviin tai kasvaviin tilanteisiin. Mobiilimittauksen kehitystyö on jatkuvaa ja sitä tehdään yhteistyössä hyvinvoinnin ammattilaisten kanssa, kuvailee Centria-AMK:n TKI-asiantuntija Ville Peltola.

Sovelluksesta ja sen käytöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä LYHTY-hankkeen henkilöstöön.

centriabulletin.fi/hyvinvoinnin-mittaaminen/


Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 3/2021.