SeAMK Sosiaali- ja terveysalalla on alkanut uusi ESR-rahoitteinen Pitkospuut – Pitkäaikaissairaiden terveyden, työkyvyn ja työllistymisen edistäminen –hanke (1.2.2021-31.8.2023). Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaissairaat työttömät työnhakijat (painopiste yli 50-vuotiaissa) sekä maahanmuuttajataustaiset pitkäaikaissairaat työttömät työnhakijat Etelä-Pohjanmaalla.

Hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden työttömien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja työelämäpolun vahvistuminen. Lisäksi hankkeessa luodaan moniammatillinen työkykykoordinaattorimalli, kerätään tietoa digitaalisen palvelupolun kehittämiseen ja pilotoidaan erilaisia työ- ja toimintakykyä kartoittavia ja edistäviä työmenetelmiä. Työkyvyn parantuminen ja työllistyminen edistävät pitkäaikaissairaiden arjessa selviytymistä, elämänhallintaa ja yhteiskunnallista osallisuutta. Työ- ja toimintakyvyn parantumisen ohella tavoitteena on edistää kohderyhmän työmotivaatiota ja työhön sitoutumista pitkäaikaissairaudesta huolimatta. Hankkeessa tavoitellaan sitä, että mahdollisimman moni hankkeeseen osallistunut henkilö pääsee työkykyä vahvistavalle polulle toiminnan päättyessä.

– Meillä on kehitetty moniammatillista työkykykoordinaattorimallia. Hankkeessa on mukana työterveyshoitaja Maija Pohjola, joka tekee työterveystarkastuksia asiakkaillemme. Mukana on myös fysioterapian lehtori Marjut Koskela, joka tekee erilaisia fysioterapeuttisia kartoituksia, mm. first beat- ja alpha fit -mittauksia, joiden kautta mitataan mm. työkykyä, palautumista, unen laatua ja ergonomiaa. Samalla tarkastellaan henkilön voimavaroja, terveysongelmia ja mahdollisia pitkäaikaissairauksia, jotka olisi huomioitava sopivien työtehtävien löytämiseksi. Näitä asioita käsitellään Tulevaisuusverstaassa, Projektipäällikkö, vastuuyliopettaja Mari Salminen-Tuomaala esittelee.

Salminen-Tuomaala vetää Tulevaisuusverstasta yhdessä Tarja Knuuttilan kanssa.

Siellä lähdetään liikkeelle nykyhetkestä, katsotaan tämän hetkistä toimintakykyä, sairaus- ja työhistoriaa sekä pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa kiinnostavia työtehtäviä sekä niihin liittyviä unelmia ja pelkoja, liittyen työkyvyn riittämiseen.

– Pyrimme vahvistamaan asiakkaan työkykyä ja voimavaroja sekä motivoimaan tätä, että sitoutuminen työllistymiseen olisi parempaa. Asiakkaissa on paljon tuki- ja liikuntaelinsairaita, erilaisista keuhko-ongelmista kärsiviä sekä monisairaita, mutta lisäksi aika monella on myös mielenterveysongelmia. Työttömyys on voinut jatkua pitkäänkin. Me myös harjoittelemme simulaatioiden avulla työnhakua ja työhaastattelutilanteita.

Salminen–Tuomaala kertoo, että Pitkospuut-hankkeen tiimiin kuuluu myös sosiaalityön asiantuntijalehtori Mirva Siltakorpi, joka kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta elämäntilanteen hallinnan ja taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeen asiakasrekisterin ja tietoteknisen puolen rakentamisesta on vastannut ATK-insinööri Panu Weckman.

Pitkospuut-hankkeen palveluita on markkinoitu ahkerasti ja asiakkaita tulee palveluiden piiriin TE-toimiston ja sosiaalitoimiston kautta, mutta myös omatoimisesti.

– Tähän mennessä meillä on ollut noin 30 asiakasta, joista kaksi on ollut maahanmuuttajataustaisia.

Pitkäaikaissairaita ja osatyökykyisiäkin tarvitaan työntekijäpulan hallinnassa

Pitkospuut-hankkeen tiimoilta pidettiin myös syysseminaari, jossa mm. THL:n Esa Nordling oli puhumassa voimavaroista ja Sitran Christian Rowley kertoi omassa osuudessaan tulevaisuuden työmaisemista.

– Keskustelimme yhdessä siitä, mitä tulevaisuuden työmaisema tarkoittaa pitkäaikaissairaille ja osatyökykyisille. Kuinka heille löytyy työelämästä paikkoja sekä siitä, kuinka osatyökykyisenkin työpanosta pitäisi arvostaa, koska pahin tilanne olisi kuitenkin se, ettei työntekijää olisi ollenkaan. Suomessa kasvava työntekijäpula vaatii myös pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työntekijöiden panosta, joten heidän työllistymisensä edistäminen on todella tärkeää, Salminen-Tuomaala painottaa.

Pitkospuut-hankkeeseen liittyviä palveluita tarjotaan koko Etelä-Pohjanmaan alueella, sosiaali- ja TE-toimistojen ja oppilaitosten tiloissa sekä kaupunkien yhteisissä tiloissa.

– Se on matalan kynnyksen palvelua, joka motivoi asiakaskuntaamme paremmin, koska heitä varten on tultu paikan päälle. Voidaan välttää pyöröovi-ilmiö. Asiakkaille tarjotaan moniammatillisia asiantuntijapalveluita saman katon alla. Ajatuksenamme on tukea kaikkia yksilöllisesti ja voimaannuttavasti. Tämä on yksi moniammatillisen työkykykoordinaattorimallin pilotointiversio, jota voitaisiin hyödyntää myös sote-uudistuksen yhteydessä, Salminen-Tuomaala toteaa loppuun.

www.seamk.fi